In this Light

Kauneusblogi

Luku 49.

22.3


22.5


Sain viime kesänä kumman puhelun. Äitini soitti, sanoi löytäneensä kirppikseltä kelsiturkin kympillä ja tiedusteli, saisiko hän ostaa sen minulle. Rehellisesti sanottuna kelsiturkki tuntui sangen kaukaiselta ajatukselta keskellä ihanaa helleaaltoa, mutta kaikesta huolimatta annoin äidille luvan ostamiseen.

Ja voi että, eipä ole tarvinnut katua luvan antamista! Kun sain turkin haltuun talvilomallani, en ole mitään muuta takkia sen jälkeen käyttänytkään, ainoastaan satunnaisesti olen kiskonut jonkun toisen takin ylleni. Yksinkertaisesti, tämä on lämpimin takkini, hullu olisin jos näillä keleillä keekoilisin ohuemmassa takissa, kun kerran omistan paksun ja oikeasti lämpimän takin. Takin alle mahtuu myös paksumpaa villatakkiakin, mutta ainakin tänään yhdistelmä huppari sekä ohut villatakki turkin alla tuntui jo liiankin lämpimältä. Tai sitten olen vain karaistunut. Mutta kyllä se äiti vaan tietää, mitä tyttärensä kaipaa!

ps. En hyväksy turkistarhausta, mutta en vastusta vintageturkisvaatteita. Vaikka toisaalta, toki turkki ja turkissomisteet antavat aina vahvan mielikuvan turkistarhauksen hyväksymisestä. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, ei kelsieläimiä ole kasvatettu pienissä häkeissä, vaan he ovat ehkä(?) saaneet määkyä ainakin osan aikaa vuodesta ulkona laitumella ( tai sitten olen vaan liian naiivi ).

7 Kommentit

  1. Näyttää kyllä tuo kelsi niin lämpimältä että!!

    Mä kun juuri eilisessä postauksessani ehdin sanomaan että olen jo saanut talvikenkäni melkein puhki niin VOI EI, tänään huomasin niissä oikeasti isovarpaan kohdalla reiän! APUA, maailman lämpimimmistä kengistä tuulee sisään. Nyyh!!! Siinä ei lämmin takkikaan enää auta. :(

    VastaaPoista
  2. NinaV, voi ei :( Niitä ei varmaan millään pysty korjaamaankaan? Ja se on tosi, jos joku muu paikka on kylmä, niin ei siinä lämmin takki tms. kyllä oikein auta :(

    VastaaPoista
  3. Miten voitkin olla noin söpö??

    VastaaPoista
  4. Olen lähes koko talven kironnut juuri sitä, että olen sen koon verran isompi kuin äitini, enkä voi takavarikoida hänen vanhaa kelsiturkkiaan käyttöön vaatehuoneesta roikkumasta. Näillä keleillä toden totta olisi ollut tuollaiselle tarve! Ehdin jo ennen joulua harkita tekeväni moisen Ikean kympillä tarjoamista lampaantaljoista, mutta nehän loppuivat tappelun myötä Tampereella alta aikayksikön. :D

    VastaaPoista
  5. Mainio asu!

    Vitsit, kun kaikilla tuntuu olevan hieno aikaa nähnyt nahkalaukku. (Olisi minullakin, jos joskus viitsisin käydä näyttämässä katkennutta hihnaa suutarille). Cambridge Satchel-kuume kasvaa!

    VastaaPoista
  6. Ihana takki! Mä muuten kanssa olen avannut sanaisen arkkuni, jo kaksi blogitekstiä löytyy googlettamalla Villa Omeniston mukulat. Terkkui!
    T.Jensku

    VastaaPoista
  7. Peps, :D Tervaleijonia syömällä söpöstyy :D

    Maija, Harmin paikka, jos koot menee just ristiin äitisi kanssa :( Suosittelen kyllä, et jos moinen takki esim. kirppiksellä tulee vastaan edullisesti, sen ostamista, turkiksen ompeleminen kun ei oo ehkä kaikista helpointa ja vaatii järeän koneen. Tai sit teetät Rhialla takin :)

    Sofia, kiitos! Nyt vaan laukkua suutarille näyttämään :) Munkin kyllä pitäisi mennä asioimaan suutarin luo, erinäiset kengät vaatisivat uusia korkolappuja ja pitkiin moposaappaisiin täytyisi saada uusi vetoketju. Mutta joo, enpä ikinä sinne muista niitä raahata, täytyy varmaan laittaa itselle muistilappu :D

    Jensku, kiitos ja ihanaa, että oot alkanut kirjoittaan :)!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Follow