Pages



29.7.2013

Luku 343.

peilissä1 peilissä3 242.713

Sulat, tuo ikuinen rakkauteni, josta sisäinen intiaanityttöni saa voimaa. En siis voinut vastustaa Lindexin alesta löytyneitä sulkajuttuja, jotka näyttävät vähän korviksilta, kuitenkaan sitä olematta. Sen sijaan ne ovat mitä näppärimmät hiuspinnit! Sitten, kun hiukseni ovat kasvaneet tarpeeksi pitkiksi ja kykenen pitämään niitä auki traumatisoitumatta, sulat vilahtavat ihanasti hiusten välistä. Mutta toimivat ne näinkin, yksittäisenä "hiuslisäkkeenä". Suuri plussa luonnollisesti keveydestä, keväällä Other Storiesilta tilaamani mielettömät, neonväriset hiuspinnit ovat jääneet vallan käyttämättä koska ne päässä pää suorastaan kyntää maata ( eli, ne ovat aivan liian painavat. Mikä järki on ylipäänsä suunnitella pinnejä, jotka painavat kuin synti, kysynpä vaan? ).

24.7.2013

Luku 342.

tossut4 tossut3 tossut1

Tämä flikka oli tennistossujen suhteen myöhäisherännäinen. Siis kun puhutaan Ramotossuista. Hankin ensimmäiseni vasta viime keväänä, sitä ennen talsin Adidaksen Superstaroilla kunnes ne osoittivat tauhkaantumisen merkit. En siis kehdannut suorittaa Superstarat jalassa kuin ainoastaan lähikauppa- ja roskanviemisreissuja. Ja olihan niiden pohjassa jo reikäkin, eli niiden olikin jo aika poistua tennaritaivaaseen. Paitsi jos oikein tarkkoja ollaan, nököttävät ne yhä edelleen eteisessä, roskanviemistossuina. Ja jos vain saisin itseni taas laudan päälle, toimisivat ne skedetossuina.

Viime keväänä ostin Ethletic merkkiset ekotennarit ja olin niihin sangen tyytyväinen, kävelin itselleni hyvän omantunnon ja kengät olivat muutenkin laadukkaat. Paitsi etteivät ne kestäneet kuin yhden vuoden kunnollisina, tai oikeastaan vain puoli vuotta, nyt kangas on revennyt useammastakin kohtaa. Toki asiaan olisi auttanut se, että olisin joka kerta solminut nyörit rusetille, sen jalkaan suoraan sujauttamisen sijaan. Myös pohjat alkoivat halkeilla, ja nyt minulla on kahdet roskienviemiskengät. Luonnollisesti petyin, olisin toivonut kenkien kestävän edes pari vuotta suhteellisen inhimillisen näköisinä. Varsinkin, kun ne eivät olleet ilmaiset. Päätinkin, että seuraavat tossut saavat luvan olla budjettitossut ja tällä hetkellä minulla ei edes ole mielenkiintoa eikä myöskään mahdollisuutta syytää rahaa kalliisiin kenkiin.

Onnistuin kuin onnistuinkin löytämään budjettitossut jonkun urheilukaupan alennusmyynneistä. Ne maksoivat vain kympin ja näyttivät Ramotossuilta, ja niin täyttyivät tämän hetkiset kriteerini! Täydellistä, tokaisi Matti kukkarossani!

Vaan mitäpä vielä. Käytössä nämä osoittautuivat aivan hirveiksi ja olen nyt muutamana aamuna raahautunut töihin kuin jalkansa kohta menettävä spitaalinen. Ethleticit ovat näiden rinnalla kuin pumpulia, jouduin eräs päivä itseasiassa ensiapuna tunkemaan pumpulilapun kengän kantaan, lievittämään hankausta. Ja jollei kantapäähäni muodostu megarakkoa, kärsivät jalkani sitten noin muuten.

Se nyt on valitettavasti niin, ettei köyhällä ole varaa ostaa halpaa. Näin se Matti varmimmin kukkaroon hiipii, tekemällä ankeita hutiostoksia. Mutta vielä en täysin suostu menettämään toivoani kenkien suhteen, odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, jolloin ne ovat pehmentyneet.


( mutta nahkikset, pitsimekko joka on niin mini että on alennettu paidaksi ja sulkapinni, ne ovat kaikki ihania aleostoja, jotka eivät ole jääneet käyttämättä eivätkä hierrä, kierrä tai purista! )

11.7.2013

Luku 341.

pilotti2 pilotti3

Hyppäsinpä minäkin pilottitakkijengin joukkoon. Rehellisesti sanottuna en kyllä olisi muutama vuosi sitten uskonut pukevani ylleni pilottitakkia, sain niistä tarpeekseni vuonna 1998 ja sen jälkeen olen yhdistänyt pilotit aatteen kannattajien takeiksi. Siis niiden, jotka pukevat ylleen kiitos 1939-1945 paidan, leijonariipuksen, teräskärkiset maiharit ja asenteen, jolla potkitaan jokainen normaalista poikkeava vastaantulija henkisesti henkihieveriin.

Mutta niin vain kävi, että menin ja ihastuin pilottiin, kun Jennin tontilla näin keväällä vilauksen jostain kauniin kukikkaasta. Tässä pilotissa itseäni kiehtoo kontrasti, herkkä kukkainen kuosi ja naisellinen leikkaus on jotain, mikä ei ihan heti tule mieleen pilottitakkia miettiessä! Kävin keväällä takkia sovittamassa, mutta päätin odottaa, jos se tulisi alennukseen. Alennusmyyntien alettua suuntasin uudestaan kaupoille, mutta lopulta päädyin ostamaan takin vasta toisella kerralla, kun aleprosentti alkoi olla mieleiseni. Ja siinä vaiheessa takki olikin enää ainokainen tässä värissä ja kuosissa. Pilotit tosin jatkavat näemmä voittokulkuaan, sillä huomasin KappAhliin tulleen uusia pilotteja uusin kuosein.

Päätin yhdistää aavistuksen viileänä kesäpäivänä pilotin uusien keinonahkashortsien, vanhan roosan värisen löysän t-paidan ja valkoisen lempikiilakorkojen kera. Täytyy kyllä sanoa, että tuo pilotti on mainio ostos ja paikatkoon tämä sitä parin vuoden takaista, "mustan painirotsin" virkaa, jota silloin yritin kovasti metsästää, laihoin tuloksin.

Luku 340.

NANNANDA on korunannaa moderneille intiaaniflikoille. Pitkästä aikaa asusteita, jotka voisin haalia vaikka ihan kaikki omaan hellään huomaani! NANNANDA merkin takana on nainen nimeltään Hanna Ruax, joka korujen tekemisen lisäksi toimii joogaopena. Korut ovat suurimmalta osalta kierrätysmateriaalia, esimerkiksi mustista jättihapsukorviksista löytyy vanhaa t-paitaa, kaulakorua ja muita satunnaisia osia ( ihana termi! ^_^).

Itseeni vetoaa ehdottomasti moderni, mutta perinteitä vaaliva ote. Korut voisivat olla tuhansien vuosien takaa, mutta silti ne eivät sitä vaan ole. Ne ovat näyttäviä, kauniita ja mielenkiintoisia, katselukerta toisensa jälkeen niistä löytää uusia yksityiskohtia. Jaksan aina ihailla ihmisiä, joiden käsistä syntyy jotain näin upeaa, itse en kyllä ikinä pystyisi luomaan tällaisia asioita-olkoon sitten vahvuuteni ompelukoneen äärellä.

NANNANDAN koruja voi ostaa Hannan studiolta osoitteesta Lönnrotinkatu 43 tai Joliesta Uudenmaankadulta. Itse en löytänyt muita paikkoja, voi olla että näitä voisi vielä saada jostain muualtakin. Merkillä ei ole kotisivuja, mutta facebookissa voi käydä inspiroitumassa ja hakemassa lisää tietoa.









kuvat NANNANDAn facebook sivuilta

6.7.2013

Luku 339.

mekko1 mekko5

Ommella surautin itselleni pellavaisen kesämekon. Vaatekaapissani on lisäkilojen jälkeen ollut selkeä, kepeän kesämekon menevä aukko, jota tämä yksilö saa nyt luvan paikata. Ja voi vide, kuinka tyytyväinen siihen olenkaan! Pitkästä aikaa jotain, joka ompelu ei tapahtunut hampaat irvessä. Yläosan kaavaan hyödynsin erään toisen vanhan mekon kaavaa, jota randomisti vaan isonsin. Päätin tehdä selästä avaran, koska sillä saisin pelattua mekon istuvuuden kanssa. Laiska ompelija päätti toteuttaa kiinnityksen solmimisnauhoin. Ei vetoketjuja, ei nappeja, vain neljä kapeaa kangaskaistaletta.

Tykkään mekon 50-luvulle flirttailevasta leikkauksesta. Kenkäni ja muut asusteet ovat kuitenkin sen verran moderneja, etten mene autenttisesta vintageladysta, vaikka eräs satunnainen puskista pölmähtänyt nuorehko nainen tänään kysyikin minulta ja mieheltäni, olemmeko menossa naimisiin :D ( Sitä se teettää, kun kävelee the hääkirkon ohitse kesäisenä lauantai päivänä, tosin vaikka minua ei todellakaan haittaa pellavan rypistyväisyys, en kuitenkaan menisi vihille näin ryppyisessä mekossa ^_^! )