In this Light

Kauneusblogi

Luku 6.

Kirpputorit, nuo arjen aarreaitat! Juttujani jo edellisen blogin puolella lukeneille ei varmaan tule yllätyksenä, kuinka rakastankaan kirpputoreja. Olen luuhannut kirpputoreja läpi jo lähestulkoon 16-vuotta ( hui, mikä luku tuo oikein onkaan!) ja opettanut siinä samassa aiemmin kirpputoreja vieroksuneen äitini kunnon kirppishaukaksi. Rakastan sitä, kuinka koskaan et voi etukäteen tietää, mitä tulet löytämään vai löydätkö ylipäänsä yhtään mitään. Jännityksen tunne kutkuttaakin monesti mahan pohjaa, kun astut kirppiksen ovesta sisälle. Monta kertaa olen lähtenyt kirppikseltä tyhjin käsin, toisaalta lähes yhtä monta kertaa löydän etsimäni asian, jonkun jota olen saattanut etsiä jopa vuosikaudet! Kirppikset ovat mainioita myös lompakon kannalta, tosin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli et päädy ostamaan koko kirpputorin tarjontaa tyhjäksi.

Toisaalta, olen herännyt myös siihen ajatukseen, etteivät kirpputorit välttämättä ole se ekologisin tai eettisin vaihtoehto suorittaa ostoksia. Valitettavan usein kirpputoreilta löytyy piraattituotteiden sekä sangen epämääräisen sälän myyjiä, voi jos minulla joskus olisi kirpputori, asettaisin porttikiellon sellaisille ihmisille, jotka moisia koittaisivat tuoda kirpputorilleni myyntiin!

Muistan myös sen, kuinka suhteellisen uuden tuotteen löytäminen kirpputoreilta oli harvinaisuus 2000-luvun alussa, nyt melkein jokainen kirppikseltä löytyvä vaate tuntuu uudelta, viimeisen sesongin rätiltä. Kannatan ehdottomasti sitä, että ihmiset laittavat käyttämättä jääneet vaatteet ennemminkin kirppiksille kuin kaatopaikalle, mutta liekö kierrättämisen helppous johtanut siihen, että ihmiset ostavat huolettomammin uusia kulutushyödykkeitä, "no jos tää ei sovi, tän voi aina myydä kirppiksellä pois?". Kannustaako tällaisten muiden hutien ostaminen siihen, että niiden mentyä kaupaksi, niitä myynyt ihminen saa ostaa lisää huteja?

Onnekseni olen itse päässyt lähestulkoon irtautumaan moisesta ajatuksesta, ja olen nykyään hyvin tarkka, mitä kirpputorilta tai ylipäänsä kaupasta ostan. En todellakaan halua täyttää kaapeja jollain ihan kivalla sälällä, joka myydään kerran käytön jälkeen pois. Hutiostoksia toki edelleenkin teen, mutta on ihanaa huomata, että niitä tulee tehtyä oikeasti todella harvoin!

Olen myös huomannut, että kirppiksillä on eroja. En juurikaan tykkää kirppiksistä, joissa kaikki asiat ovat lajiteltu valmiiksi, mikään ei ole niin masentavampi näky kuin pitkä rekillinen mustia hameita. Mustia hameita toisensa perään, jotka näyttävät kaikki päällisin puolin aivan samalta. Toki kun vaan jaksaa selata rekkejä läpi, saattaa tehdä yllättäviäkin löytöjä. Tällaisten kirpputorien sijaan rakastan itsepalvelukirppiksiä, joissa et ikinä tiedä, mitä seuraavasta myyntikojusta löytyykään, vanhoja jalluja vai hienoja vintagemekkoja! Minusta on itseasiassa todella hauskaa ihan vaan selailla ja tonkia tällaisia myyntipaikkoja, inspiroitua jostain oudosta tavarasta vaikka et sitä loppujen lopuksi ostaisikaan. Tosin ne jallut jätän muille selattaviksi. On jaloa pitäytyä vain ja ainoastaan ihastelemisessa, ja mitä parasta, se ei maksa mitään!

12 Kommentit

  1. Musta tuntuu, että monet käyttää kirpputoreja nimenomaan oman huonon omatuntonsa takia kaatopaikkoina, releitä ostellaan ja sitten ne kipataan "hyväntekeväisyyteen" jotta omatunto olisi puhdas.

    Ja kuinka moni tarvitessaan jotain vaatekappaleita menee etsimään juuri kirpparilta vaikka mustaa pitkää hametta? Kyllä aika moni hakee kamansa kaupasta ja ne kirpparilöydöt ovat extraa sen kaupasta ostetun päälle, mikä ei kyllä vähennä arkipäivän kulutusta.

    En ole edes kirppiskielteinen! Mua vaan pännii se kirppishamstrailu ja ylipäätään vaatteiden pakko-osto kun se on niin halpaa, oli se kirppikseltä tai gina trickotista. ja ihminen ei muuten oikeasti tee mitään täsmälleen samankaltaisilla vaatteilla, sekin pitää muistaa!

    VastaaPoista
  2. Elsa: Joo, tuo voi olla yksi syy, omantunnon puhdistaminen. Mä en oikeasti ymmärrä, miten jotkut oikeasti jaksavat roudata kamaa kirppikselle tasaiseen tahtiin, hyvä jos itse saa kerran vuodessa vietyä kamaa myyntiin, jos edes sitäkään!

    Pakko-ostaminen on ajatuksena todella hirveä. Siis juuri se, että on ihan pakko ostaa, kun halvalla saa. Mä itse ostan, jos löydän jotain sellaista, mitä tiedän käyttäväni ahkerasti enkä halua yhtään lisää sälää kaappeihin ja asuntoon kuleksimaan! Huteja tulee lähinnä kokojen suhteen, jos joku vaate kutistuu pesussa tai alkaa tuntua liian ahtaalta :D Ja mä tiedän, etten itse kyllä tarttis enää yhtään mekkoa, mutta jostain syystä olen perso mekoille, joista osa on kröhm, samankaltaisia. Siinä on tietysti se, että ihmiset määrittelevät samankaltaisen eri tavalla, esim. se, minkä mieheni kokee samankaltaisena, ei ole sama asia, minkä itse koen.

    Mä oon itse kyllä todennut, että monesti ne asiat, jotka voisi löytää kaupasta uuden karheana, saattaa löytää sieltä kirppikseltä. Niinkuin kävi sen neulemekon suhteen, olin jo aikapäivät haaveillut sellaisesta pitkästä neulemekosta, mutta kaupoista ei vaan löytynyt. Ja kas, joku kerta onnistuin bongaamaan sen kirppikseltä! Uskaltaisin väittää, että aika monet asiat kyllä löytää sieltä kirppikseltäkin, kun vaan jaksaa olla sinnikäs :)

    VastaaPoista
  3. hei pakko lainata ajatuksiasi vähän oman blogin puolelle! oon vähän itsekin pohtinut, miten usein kirpparilta löytää ne samat h&m:n puolella roikkuvat rytkyt. usein vielä samalla surkealla alella kuin h&m:lläkin, kympin vaatteesta pyydetään surutta kaheksaa euroa, viereisellä myyntipöydällä puolestaan myydään upeita vintagesaappaita femmalla. huoh. kirppis taitaa olla vähän ostosmanian katumuspilleri.

    VastaaPoista
  4. Toi mitä Elsa sanoi on muuten ihan totta, monella ei kirppuilu vähennä kulutusta ollenkaan. Enkä itsekään tässä suhteessa ole mikään pyhimys, monesti ne mitä kirppikseltä tulee ostettua on sellaisia mitä en välttämättä muuten raaskisi ostaa ja jota en välttämättä tarvitse, mutta kun tekee vaan mieli ja sitten kun on halpaa niin tohtii raottaa sitä kukkaroa.

    Toisaalta sitten sieltä on joskus löytynyt sellaisia helmiä, joista just on pitkään miettinyt että sellaista tarvitsisi, mutta mistään ei ole löytynyt. Noi on niin parhaita hetkiä kyllä:)

    VastaaPoista
  5. Kuten tiedät, olen kaltaisesi kirpputorien koluaja. Mä olen hankkinut kirppareilta paitsi vaatteita myös astioita, valaisimia, huonekaluja, kirjoja... vaikka mitä.

    Uuden kaman myyjistä en kirppareilla perusta.

    VastaaPoista
  6. mäkin tykkään kirpputoreista. niissä on kiva tunnelma. etenkin jos jaksaa keskustasta hieman kauemmas, voi löytyä ihan todellisia aarteita. Inhoan myös näitä jotka tuovat kirpputorille tukusta ostettua krääsää, jotka sit myydään halvemmalla.

    Itse olen sellainen hamstraaja, etten meinaa millään pystyä luopumaan vaatteistani, mutta kun painoa tuli lisää ei tullut mieleenkään viedä vaatteita roskiin tai muualle, vaan kirpparille.

    Toinen juttu mitä ihmettelen on se että miten jotkut kehtaa pyytää niistä kuluneista gina tricot & h&m räteistä miltei saman hinnan, kuin ne kaupan alennusmyynneissä on.

    VastaaPoista
  7. Mä oon aika lailla sun kanssa samaa mieltä kaikesta mitä tähän kirjoitit. Paitsi että selaisin varmaan ihan innoissani etenkin just ne vanhat Jallut läpi :D Niit voi nääs hyödyntää jossain "taideteoksissa"!

    VastaaPoista
  8. Kuvitukseksi tähän ois käynyt hyvin se sun poncho... ajankohtainen, kaunis, trendikäs ja kahdehdittavan upeassa kunnossa :D

    VastaaPoista
  9. Mäkin tykkään kierrellä kirppiksiä.Joskus niiltä tekee arvokkaita löytöjä,joita ei enää ees löydä kaupoista.Mutta totta on toikin,että sinnekkin tahtoo välillä mennä aivan liikaa rahaa.Olenkin pyrkinyt käyttämään mahdollisimman monia vaatteita joita kaappiini olen tungenut,mutta tarkempikin saisin olla.
    Toisaalta joskus olen turhankin pihi ostamaan itselleni mitään ja toisaalta hirveä tuhlailemaan.No mutta kiitos mukavasta kirjoituksestasi!<3

    Kata

    VastaaPoista
  10. Susa: Tuo oli muuten aika hyvä vertaus, kirppis on ostomanian katumuspilleri! Ja itseänikin myös ärsyttää se, että monesti niistä hyvinkin nuhjaantuneista "uusista" tuotteista pyydetään kovia hintoja, ja vierestä löytää ne vintagesaappaat sillä femmalla. Toki mäkin joskus saatan uusia juttuja kirppiksiltä ostaa, riippuen vähän siitä, millaista juttua oon hakemassa, mutta eniten mun sydäntä lämmittää ne oikeasti vanhat vaatteet :)

    Aini: Joo, en mäkään mikään pyhimys tän asian suhteen oo :) Joskus tulee tehtyä hutiostoksia, mutta onneksi se on suurimmaksi osaksi karsiutunut :) Musta on kyllä sekin mainiota, että kirppiksiltä löytää asioita joita ei tohtisi uutena ostaa, mutta niiden suhteen mä olen pitäytynyt siinä ihailussa :) Ja oikeasti, kirppiksiltä tekee joskus sellaisia löytöjä, että oksat pois!

    Vimps: Mä olen kyllä vähän kade sun kirppislöydöille, oot tehnyt kyllä niin mahtavia löytöjä, kuten esim. se vaaterekki sekä se upeus vintagejakku! Mä luulen, että meillä molemmilla on se kirppissilmä kehittynyt niin, että me aika tarkalleen tiedetään mitä halutaan, ja jätetään ne semisti hienot jutut ostamatta :)

    Supervain: Hei tota mä muuten tarkoitin myös, just ne tukusta sälää myyjät ärsyttävät! Argh!

    Niin se menee, joskus tulee eteen tilanne, että osasta vaatekaapin sisältöä on luovuttava. Mäkin olen joutunut raakaamaan ne liian pienet kittanat sekä selkeästi hutiostokset pois, ja vienyt niitä kirppikselle tai vaatekeräykseen. Mutta joo, osa myymättä jääneistä kamoista odottaa sitä ryhtiliikettä, että saisin tehtyä niille jotain..

    Ja totta, joskus ne hinnoitteluperusteet eivät kirppiksellä kohtaa. Mä voin kyllä maksaa kirppikselläkin jostain oikeasti hienosta asiasta, mutta en kulahtaneista tunikoista :D

    Peps: No totta! Ja hih, löysin joskus kirppikseltä 50-luvun playboyn, jälkikäteen vähän harmitti että jätin sen ostamatta, meno siinä oli kuitenkin vähän erilaista mitä nykyään :D

    Prefecta: No joo, jos vain olisin jaksanut sitä kuvailla niin joo :D Muuten, jos haluat joskus sitä lainata, saat ehdottomasti sen lainaan :) Nyt on kyllä vaan liian viileät kelit poncholle, se odottaa kiltisti ens kevättä :D

    Katariina: Joo, se hyvä puoli kirppiksissä ehdottomasti on, että sieltä saattaa esim. löytää jonkun asian, mikä piti ostaa uutena, mutta ei vaan tullutkaan ostaneeksi :D

    Sama täällä, musta tuntuu että mun vaatekaapin sisältö on jaettavissa kahtia, niihin vaatteisiin joissa asun ja sitten taas niihin, joita käytän todella harvakseltaan. Mutta aina se fiilis ei niiden vaatteiden suhteen kohtaa, mutta helpottavaa on tietää, että ne harvoin käytetytkin vaatteet ovat silti rakkaita ja niistä ei vaan voi luopua :) Ja samaa piheyttä on havaittavissa täälläkin, joissain asioissa pihistellään ja joissain taas sitten välttämättä ei. Vaikka aika pihi mä nykyään oonkin, ja panostan mielumminkin ns. laatuun, kuin määrään :)

    Ja ei mitään, musta on kivaa kirjoitella ajatuksia auki :)

    VastaaPoista
  11. Mäkin olen saanut äidin innostumaan kirppareista! :D Hänen ajatuksensa kun oli kuitenkin jäänyt 90- ja 2000-luvun alun kirppareihin, jotka tosiaan oli vähän muuta kuin nykyään...ja tosiaan hieno huomata miten itsekin kehittyy kirppareilla kävijänä, että osaa valita sieltä vain sen tarpeellisen! :)

    VastaaPoista
  12. Oon hyvin pitkälti samaa mieltä sun kanssa. Kierrän ne uuden tavaran ja krääsän myyjät kaukaa. Samoin olen pitkään ihmetellyt niitä ainaisia pullanmyyjiä.

    Mä oon kiertäny kirppiksiä jo parikymmentä vuotta ja siinä ajassa on ehtiny silmä kehittyä niin että aika hyvin näen jo nopealla vilkaisulla mitä pöytää kannattaa pönkiä tarkemminkin. Samoin oppii erottamaan nopsaan ne jobbarit jotka käy raidaamassa muita kirppiksiä ja myy sitte parhaat palat omalla kirppiksellä tupla- tai triplahintaan. Ne tekee sitä ihan työkseen ja tienatakseen kun tavallinen kirppismyyjä haluaa vaan päästä tarpeettomasta tavarasta eroon. Siinä kohtaa pistää miettimään että maksavatko ne myynneistään tuloveroa kuten lain mukaan kuuluu? Laki sanoo että jos kirpputorilla myydään omassa käytössä ollutta tavaraa se on verovapaata tuloa, mutta jos tavara on hankittu myymistä varten siitä pitää maksaa veroa.

    Toi oli hyvin sanottu että kirpputori on ostosmanian katumuspilleri. Ja se jos mikä on typerää että ostetaan vaan sen takia että hei ainahan tän voi myydä kirppiksellä. Toki niitä hutiostoksia tulee kaikille jotka on vaatteista kiinnostuneita, mutta jos lipsahdus sattuu silloin tällöin on se eri asia kuin jos se on viikottaista. Oon huomannu että itseasiassa blogin aloittamisen jälkeen mun uudet vaateostokset on vähentyneet huomattavasti, tosin en sitä ennenkään ostanut hirveästi uusia vaatteita. 1-3 uutta vaatetta kuussa oli vielä aika pientä verrattuna siihen mitä joistain blogeista tulee lukeneeksi joissa uudet ostokset voi olla ihan päivittäisiä jopa.

    Ja mäkin tykkään enemmän niistä itsepalvelukirppiksistä, mut joskus jos pitää nopeasti löytää jotain tiettyä on se järjestellyt hyväntekeväisyyskirppikset hyviä sillä sieltä voi nopeasti katsoa vain ne tietyt tangot ja siirtyä eteenpäin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Follow