Luku 178.

Saanenko esitellä tämän vuoden järkevimmän kenkäostoksen, Töysän kenkätehtaan lämminvuoriset jatsarit! Olen niin kyllästynyt kaikkiin kenkiini, joihin vesi löytää tiensä ennemmin tai myöhemmin ja kumisaappaatkin aiheuttavat melkein-ylinopeussakkoja, toivon että nämä sen sijaan pitäisivät varpaani lämpiminä ja kuivina sekä sakkotilin nuhteettomana. Ronskit saappaat ovat oikeasti kuin tehdyt paljettiminihameelle, perus topille sekä kissalle, joka on eksynyt bloggaajan päähän keinoturkishatulle, mutta uskon muunkin vaatekaapin tulevan hyvin toimeen kyseisten kenkien kanssa.

Löysin kengät Varustelekasta ollessani elämänkumppanilleni makutuomarina maihariostoksilla. Odotellessani miestä ja hänen sovituksessa olevien kenkien jalkaan päätymistä, silmäni hakivat ylähyllyllisen ronskin näköisiä saappaita, joiden kanssa olisi päästävä lähempiin tekemisiin. Lähempi tarkastelu osoitti kenkiä löytyvän sekä vuorittomina että lämminvuorisina ja niiden huokuvan aivan selvästi Ann Demeulemeester fiboja! Sovittaessani kenkiä mietin, kuinka järkevää on ostaa ainakin koon, ellei kaksi liian isot kengät-valitettavasti Töysän kenkätehdas ei valmista saappaita lapsisotilaiden mitoissa, mutta niin vain ohuen teddyvuoren lämpö sekä tuntemattoman naisasiakkaan kehut hienoista kengistä saivat tekemään ostopäätöksen. Eikä elämänkumppanikaan voinut valittaa, sitä vastoin tunsi varmaan salaa suurta ylpeyttä rakkaastaan, joka kerrankin osti käytännölliset kengät-vieläpä hänen, siis suhteen mies-, ei naisosapuolen lempivaatekaupasta!