Blogeissa kiersi jokunen aika sitten haasteena paljastaa omituisia asioita blogin kirjoittajasta. Jäin tätä miettimään, mutta hitaana wanna-be hämäläisenä ( kyllä, tein Ylen heimotestin ja vastaukseksi sain että olen hämäläinen, ja satakuntalaiset sekä pohjalaiset juuret omaavana koen tämän mielenkiintoisena ) saan aikaiseksi vasta nyt kertoa omista omituisuuksistani. Tai no, en tiedä ovatko nämä nyt kuinka omituisia asioita ihan oikeasti. Siis mitään 7 päivää-lehden lööppimateriaalia on turha odottaa ^_^ Kun en edes tunnusta lukevani sitä, haha!
Minulla on hersyvä ja välillä aika raikuva nauru. Ja nauran kohtuullisen usein. Eräs aamu työkaverini sanoi, että olipa ihana tulla töihin kun sinun naurusi kuului jo kaukaa-työkaveri oli siis vasta työpaikan ulko-ovelle saapumassa kun kuuli nauruni. Useimmiten ihmiset suhtautuvat nauruuni ihastuen tai hymähdellen, mutta onpa muutama ihminen vihastunutkin. No, kaikkia ei voi miellyttää.
Olen ruokajumittaja. Ja hyvin, hyvin paha sellainen. En koe itseäni miksikään kummoiseksi ruoanlaittajaksi, enemmän tykkään leipoa. Meillä mies kokkaakin nykyään paljon enemmän, enkä pidä sitä huonona asiana. Mielummin sitten vaikka siivoan mieheni jäljet keittiössä! Mutta esimerkiksi aamiaiseni on ollut samanlainen lähes siitä asti, kun olen ylipäänsä alkanut nauttia aamiaisia. Ja tottahan toki minulla on ruoka-aineiden suhteen kausia, kesällä söin onnessani oluthiivaa, syksyllä pellavarouhetta. Nyt luotan siihen, että persimoni päivässä pitää persee..siis mielen laveana!
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan luottavani intuitiooni. Tai ymmärrän ylipäänsä sen olemassa olon, ajatellen, että intuitioni on muuttunut vahvemmaksi. Jos minulle tulee jostain asiasta huonot fibat, tarkoittaa se lähes aina sitä, ettei asiasta seuraa mitään hyvää. Esimerkiksi töiden suhteen minulla on käynyt näin, olen aina luottanut intuitiooni. Olin aikoinaan jäämässä työttömäksi ja hain agressiivisesti töihin. Minulla oli kaksi paikkaa, joissa olin haastatteluissa. Toinen paikka oli enemmän oman alani töitä, toinen taas ei. Se oman alani paikka oli sellainen, että työpaikka oli _ehkä_ vapautumassa ja sitä minulle vähän jo lupailtiin. Olin kuitenkin jo ehtinyt käydä haastattelussa toiseen paikkaan ja olisin saanut sieltä töitä. Päätin kuitenkin katsoa sen oman alan työkortin, jos saisinkin oman alani töitä, vaikka työpaikkatarjouksen vastaanottamatta jättäminen vähän jännitti-varsinkin kun tällöin talous oli ajautumassa lamaan. Minulla oli kuitenkin hyvin vahva tunne, että olisin saamassa sen oman alani työpaikan. Ja niin lopulta kävikin!
Toisen kerran kävi niin, että olin hakemassa työpaikkaa ja parin haastattelun jälkeen pääsin loppuhaastatteluun. Kun kävelin työpaikalle, minut valtasi outo, levoton tunne. Yritin olla edukseni haastattelun ajan, mutta jostain syystä huomasin etten vaan antanut itsestäni kaikkea ja puhuin vähän mitä sattuu. Lähdin haastattelusta allapäin, tajuten mokanneeni haastattelun. Olin kuitenkin jostain syystä helpottunut. Enkä sitä työpaikkaa saanutkaan. Ymmärsin jälkikäteen, että olin hyvin todennäköisesti intuitiivisesti moannut työhaastattelun, koska en aidosti, sydämeni pohjasta halunnutkaan sitä työpaikkaa. Ja se tunne oli vahvistunut kun pääsin paikan päälle. Siis, työpaikalla ei ollut minun mielestäni niitä hyviä fiboja.
Intuitioni on myös kuiskinut minulle asioita, jotka ovat paljastuneet lopulta oikeiksi. Tiedä sitten, minulla on vilkas mielikuvitus, voihan tottakai olla että sitä kautta kokee monet asiat intuitiivisina. Tarkoitan, että vilkkaan mielikuvituksen ansiosta ehtii pyöritellä eri skenaarioita, joista yksi sitten osoittautuu oikeaksi. Toisaalta, vaikka yritänkin aina perustella asioita realistisesti järkisyin, haluan uskoa intuitioon!
Olen boheemi, mutta samalla vähän pedantti. Kysyn todella helposti tarkennuksia ja ihmettelen omasta mielestäni kummallisia asioita. Minusta voisi tulla hyvä käyttöjärjestelmien testaaja :D Mutta samaan aikaan, kun olen tarkka, olen myös suurpiirteinen. Enkä kestä sellaista nysväämistä enkä pikkutarkkaa näpertelyä tietyissä asioissa. Eli, ehkä se siitä käyttöjärjestelmien testausurasta sitten! Olenkin enemmän suurten linjojen nainen, kuin pienen pipertäjä. Rakastan järjestystä, mutta kyllä meillä kotona siivouspäivinä aina löytyy kummasti siivottavaa ja ennen kaikkea järjesteltävää :D
Kun menen junaan tai bussiin, yritän päästä aina istumaan samoille paikoille. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junissa parhaita paikkoja ovat ne neljän hengen loossit, busseissa taas takaoven edessä tai vieressä olevat penkit. Junassa ne kuuden hengen loossit ovat ärsyttäviä siinä vaiheessa, jos istut ikkunan vieressä, viereiset penkit ovat täynnä ja haluat kyydistä pois. Neljän hengen loossi on ilmavampi ja ahtaita paikkoja vieroksuvalle luontevampi vaihtoehto. Bussissa tykkään siitä, ettei kukaan istu takanasi ja mahdollisesti vakoile, mitä teet :D Jostain syystä tykkään myös poistua bussista takaovesta, joten takaosa onkin luonteva valinta useimmiten.
Paljastuiko mitään uusia asioita? Mitä omituisia paljastuksia sinulla on, uskallatko kertoa?
Tosi mielenkiintoisia paljastuksia;) Liikun työmatkat pk-seudun lähiliikenteen junissa ja olen ihan samaa mieltä istumapaikkajärjestyksestä. Ei todellakaan kannata mennä kuuden looshin ikkunan puoleisiin paikkoihin. Sieltä ei meinaa päästä pois, jos juna on ihan täynnä. Teen nykyisin niin, että parkkeeraan itseni aina reunimmaiselle paikalle varmistaen ulospääsyn, muuten tulee paniikkiolo, että help help päästäkää minun ulos ja äkkiä.
VastaaPoistaKummasti olen saanut intuition turvin monen epävarman asian hoidettua hyvään lopputulokseen. Olen selvinnyt joistakin läheltä piti -tilanteistakin vahvan intuition varassa. Hyvä, että toimii, muuten olisi voinut käydä huonostikin. Uskon myös korkeimman johdatukseen. Minua ainakin on johdettu hyvin;)
Eikä, mahtavaa että jollain muulla on sama taktiikka joukkoliikenteessä :D Mä kyllä tykkään mennä neljän hengen loossissa ikkunan viereen, oma päätepysäkki on sen verran loppupäässä niin siellä saan olla rauhassa :) Mutta joo, jos täytyy ihmisten läpi ryysiä pois, se ei kyllä tunnun yhtään kivalta :(
PoistaIntuitio on ihana asia! Kiva kuulla, että sullakin on hyviä intuitio-kokemuksia :) Opinpa samalla myös jotain uutta sinustakin, kiitos kun kommentoit ^_^
Ah, ruokajumittaja täällä kanssa! Ihana ja mielenkiintoinen postaus (:
VastaaPoistaRuokajumitus on hyvä, mutta toisaalta vähän meh-juttu :D Haluaisin olla luovempi ruoan suhteen! Mutta kiva kuulla, josa tämä oli mielenkiintoinen :)
PoistaMä en myöskään ole yhtään pikkutarkka. Teen mieluummin asiat heti ja rivakasti, kuin yksityiskohtiin tarttuen :)
VastaaPoistaJoo, sellainen nysvääminen ei ole yhtään mua :D Mä ahdistun, jos en saa jotain hommaa tehtyä heti, ja sitten se monta kertaa jää roikkumaan :P
PoistaItse luotan myös intuitioon, se on usein ohjannut minut oikeaan, vaikka järki on sanonut muuta, mutta lopulta se on ollut väärässä. Mitä vanhemmaksi tulen, sen harvemmin intuitioni enää "pettää". :)
VastaaPoistaMä muuten muistan sun postanneen joskus asiasta ja varmaan sen jälkeen olen miettinyt intuitio-asioita vähän enemmän ja ymmärtänyt jälkikäteen, kuinka monessa valinnassa olenkin kuunnellut järjen sijaan sydäntäni-juurikin sitä intuitiota. Ja tuo on totta, mustakin tuntuu, että parikymppisenä oli niin huoleton, että paineli vaan menemään, vanhemmiten ymmärtää intuition ihan eri tavalla! Mutta esim. miehestäni mulla oli hyvin vahva fiilis ja etukäteistunne, että tuo tulee olemaan mun mies. Kun aloimme vihdoin ja viimein, monien käänteiden jälkeen seurustelemaan, muistan kun moni oli suhteestamme vähän ymmällään. Mutta, kuuntelin silloin sydäntäni ja hyvä niin ^_^ Ensi viikolla on yhteisiä vuosia takana nimittäin 12 vuotta!
PoistaIhana ja olisiko tuo intuitio, kaikki tieto ja muistikuvat mitä on aivoille tallennettu ja aivot osaa jo kokemusten kautta herättää vaistot. Luotan itsekin vahvasti intuitioon. Juu bussissa takarivi, myös mieluiten metrossa ja leffassa keskellä ja takarivillä. En tykkää, että joku istuu selän takana ja mieluiten paikat niin, ettei kukaan ole vieressä. ;)
VastaaPoistaKivaa iltaa Salka <3
Tuo on todella hyvä teoria ja vahvistaisi sitä, että vanhemmalla iällä kokee intuition vahvempana :) Mäkin yritän aina valita paikkaa niin, että saisi olla mahdollisimman rauhassa, se onnistuu kun kuljen useimmiten pahimpien ruuhka-aikojen ulkopuolella.
PoistaIhanaa alkanutta viikkoa Tiialle <3!
Meillä näitä lähiliikennepalveluita ei ole, joten olenkin lähes aina paniikissa liikkuessani Helsgingissä julkisilla. Pelkään "mokaavani" jotenkin. Intuitioon uskon ja luotan kyllä. Ruokajumittajakin taidan uskollisena aamupuuron syöjänä olla.
VastaaPoistaVoi että, ikävä kuulla sun kokemuksia Helsingin liikenteestä :( Täällä ihmiset ovat helposti tosi tympeitä, jos joku "mokaa" heidän mielestään. Mutta sitten lohdutan, että tuskin kukaan enää minuutin päästä muistaa tapahtunutta ^_^ Eli, rohkeasti vaan täällä matkaamaan, sen kun vaan hyppää kyytiin ja aina saa kysyä, jos tarvii apua tms. :) Aamupuuro kuulostaa mun mielestä hyvältä ruokajumitukselta :)
PoistaIntuitio on sellainen, joka myös minulla toimii. Tunnen vahvasti heti, keiden kanssa synkkaa ja keiden kanssa ei.
VastaaPoistaEi nää sun paljastukset olleet yhtään pahoja :)
Kivaa sunnuntai-iltaa!
Joo, tuo on jännä juttu :) Mulla se ei välttämättä ihan kaikissa ihmissuhteissa toimi, joskus voi tulla yllätyksiä. Mutta tietyissä jutuissa intuitio on kyllä vahva! Ihana on ollut lukea myös teidän muiden intuitio-kokemuksista :)
PoistaIhanaa alkanutta viikkoa! Toivon mukaan käsi olisi jo parempi!