Taannoin ostamassani 70-luvulta inspiraationsa imeneessä huopahatussa on kaksi puolta. Sen lierien alle piiloutuneena on ihanaa paeta maailmaa ja kanssaihmisiä. Toiseksi, lierien alle piiloutuneena tulee helposti törmänneeksi vastaantuleviin lasioviin, lyhtypylväisiin tai niihin kanssaihmisiin. Tai muuten vaan näytettyä diivammalta kuin onkaan kuikuilessaan ympäröivää maailmaa nenä pystyssä lierien takaa. Ehkä diivat eivät ole oikeasti diivoja, he eivät vain kunnolla näe hattujensa lierien takaa!
Joka tapauksessa hattu on ihana, parhaimmillaan maksimekkojen ja muiden pidempien, linjakkaiden helmojen kanssa tai yhdistettyinä housuihin. Kiilakorot, maiharit ja tennarit tulevat myös hyvin toimeen hatun kanssa, toki myös tolppakorkoiset nilkkuritkin. Mutta ehkä kaikista paras asuste hatun kanssa on rohkeus, ainakin itse jouduin sitä keräämään uskaltautuessani hattu päässä ulos ensimmäistä kertaa, sen verran massiivinen asuste se kuitenkin on.
0 Kommentit
Lähetä kommentti