Pages



28.11.2013

Luku 367.

2takkii 2takkii2 2takkii3

Kahden takin taktiikka on nerokkain keksintö, mistä olen ikinä kuullut! Ainakin talvipukeutumisen suhteen. Olen jo parina talvena hyödyntänyt tätä taktiikkaa ja eipä ole tullut kylmä. Toki vuodenaikaan nähden sää on ollut yllättävän leuto ja vähemminkin kerroksin vielä pärjää mutta ottaen huomioon julkisen liikenteen odotusajat, vähentää lämmin takki pystyynjäätymisketutuskerrointa ( ja tietty se aamu, kun bussia joutui venaamaan kaksikymmentäviisi minuuttia, yllä oli se ohuin villakangatakki. Hrrrrr!).

Vihreä parkatakki on muistikuvani mukaan tsekkiläisen armeijan ylijäämistöä ja alta pilkottava topattu flanellipusakka ehta metsurinjakku aka Husqvarna! Se on löytö kirppikseltä, alunperin ostin sen silmällä pitäen avopuolisoani tai isääni, joka on part time lumberjack. Mutta nooh, sanotaanko, tykästyin takin väriin ja lämpimyyteen sekä vuoritakin virkaan niin paljon, etten kyennyt siitä enää luopumaan. Harmi vaan en onnistunut, yrityksistä huolimatta löytämään tällaisia metsurintakkeja ko. moottorisahafirmalta, mikä lie sahan kylkiäinen tämä on aikoinaan ollut. Olisin nimittäin voinut ostaa tällaisen isällenikin.

20.11.2013

Luku 366.

WP_000695

Kylä se on vaan niin, köyhän ei kannata ostaa halpaa. Näin köpelösti kävi kesällä ostamilleni kympin aletennareille. Myönnetään, meikäflikassa on pahaa jalan vatkaajan vikaa istuessani mutta silti, tämä on kenkien puhkikulumisen huipennus! ( No olisi minulla takataskussa yksi toinenkin stoori mutta kerrottakoon se joskus toiste, jos kerrottakoon. )

Tästä suivaantuneena päätin ostaa elämäni ensimmäiset Converset, onnistuin löytämään sellaiset alehintaan K-Kengästä mutta perhana, hyllystä ei löytynytkään toista paria! Sisuunnuin sen verran kenkäkarmalleni että päätin etsiä moiset netistä alennettuina ja uskomatonta mutta totta, niin sen tein. Päivääkään en ole katunut Conversejengin kelkkaan hyppäämistä, nämä ovat nimittäin tähän mennessä kokeilluista Ramotossuista juuri minun jalalleni parhaimmat! Ethleticit olivat aavistuksen painavan oloiset ja nuo kympin kengät todellakin kovat koppurat, Converset sen sijaan ovat kuin silkkii. En ole saanut yhden yhtä rakkoa, pohja on ihana pehmeä ja elastinen. Ja ovat nämä niin kivan näköisetkin! Mitä tästä opimme, kannattaa suhtautua suurella varauksella kenkiin, joiden hintalappu on vain muutaman kympin arvoinen- toki lupaan raportoida jos nämä kengät kuluvat liian nopeasti puhki.

  tennarit1tennarit2 tennarit3

12.11.2013

Luku 365.

mekko2 mekko1

Olen huomannut vältelleeni viime aikoina mustaa. En tiedä, koen sen kenties olevan liian jyrkkä nykyisen, oman hiusvärini rinnalla. Purkkablondatulla pehkolla musta oli luonteva vaihtoehto vaan nyt, pronssisilla kutreilla se on tuntunut luonnottomalta.

Mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että musta mekko on vaan nerokas ja kaikin puolin näppärä vaate. Se on helppo pukea niinä päivinä, kun pitäisi jo juosta ovesta ulos. Tosin, toki jonkun se musta mekko voi olla sininen, mutta minulla ne näppärimmät jokatilanteen mekot ovat aina olleet mustia.

Olen jo tovin ollut tilanteessa, ettei minulla, uskokaa tai älkää, ole ollut sopivaa mustaa mekkoa. Karsin jossain vaiheessa rankalla kädellä vaatekaappini sisältöä, laittaen lumppukeräykseen ne rei'ille ja ikinypyille hiutuneet tapaukset ja Uffin laatikkoon ne, joita ei tullut käytettyä. Ja tällä hetkellä en mahdu niihin, jotka jäivät jäljelle.

Sen mustan mekon aukkoa paikkaamaan hankin Henkkiksen, Isabel Marant-henkisen viskoosimekon. Mekon miehustassa on kaistele puuvillapitsiä sekä tupsut, saluunakelpoinen kuin mikä! Olen eritoten tykästynyt mekon väljään ja rentoon malliin, joka ei kuitenkaan ole mikään kotimekkorento vaan erittäin joka tilanteeseen sopiva yksilö. Ja uskon mallin menevän myös silloin, kun olen saanut painoni takaisin meikäflikalle normaaleimpiin lukemiin.

10.11.2013

Luku 364.

Näppärimmät teistä huomasivat, että blogin koko olemassaoloajan samana pysynyt ulkoasu on kokenut pientä freesausta, jo oli aikakin sanoo hän, joka aiempaan blogiin väänsi mitä mielikuvituksellisempia bannereita! Kuten meikäflikan vaeltelemassa Twin Peaksin kaamean ihanissa maisemissa ( Ja kyllä, rakastan ankeaa syksyä, tätä kaikkien vihaamaa loka-marraskuu akselia juuri siksi, että tässä ajassa on jotain nyrjähtäneen Twin Peaksmaista ). Pienenä varoituksen sanana, että blogi saattaa muutenkin lähipäivinä olla pienen pintaremontin otteissa, älkää siis hämmästelkö, jos täällä näyttää kummalliselta. Niin, tämä oli tällainen varoituspostaus. Laitetaan kuitenkin maanantain vastaisen yön iloksi, eräs tämän syksyn menevimmistä ralleista.


 

8.11.2013

Luku 363.

Tänään se tapahtui, vuosia tuli täyteen kolme ja nolla. Vaikka alunperin ja suurimman osan ajasta ajattelen, että ikä on vain numeroita ja miksi ne ihmiset niin ovat aina tohkeissaan, kun mittariin tulee täyteen tasaluku, niin jouduin itse hössötyksen uhriksi. Niin läheisteni, kuin oman itseni ansiosta. Äitini ei meinaa ymmärtää, että hänen pieni vauvansa on jo aikuinen nainen eikä tämä aikuinen nainen sitä, että on jo aikuinen nainen ( ja tiedoksi, kiusalliselta, aikuisen naisen laulamiselta välttyy kun ei järjestä juhlia, itse henkilökohtaisesti vihaan sitä kun päivänsankari PAKOTETAAN laulamaan kyseinen kappale ). Hämmentävää, mutta ikäkriisiä on tavallaan ilmassa. Ymmärrän siis paremmin kuin hyvin heitä, jotka sanovat olevansa ikuisesti 21-vuotiaita.

Kaikkien ristiriitaisten tunteiden jälkeen uusi vuosikymmen on alkanut mainiosti, kävin tänään elämäni toisen kerran kasvohoidossa, saaden hehkuvan ja pehmeän ihon sekä roppakaupalla hyviä vinkkejä, paremman ihon saavuttamiseksi. Uudella vuosikymmenellä onkin hyvä hetki tehdä ruokaremontti, ihastua mummonilkkureihin aka järkeviin talvikenkiin ja miettiä, pitäisikö uusilla ikänumeroilla aloittaa uusi rutiini nimeltään nukkumaanmenoajaksi kello 22.00. Mutta siitä taidan kyllä myöhästyä, ainakin tänään!


  10

11

Meikäflikka kahden tai kolmen vanhana, valitettavasti ammattimuusikkoa ei minusta siunaantunut vaan harrastelijamuusikon ura voisi vasta olla aluillaan!

2.11.2013

Luku 362.

zuiimp3 zuiimp4 zuiimp6 zuii7

Kirjoitin tovi sitten australialaisen luomumeikkibrändin Zuiin meikkivoiteesta, johon en loppujen lopuksi ollut täysin tyytyväinen. Ihohuokoseni tuntuivat tukkiutuvan ja syksyllä meikkivoide alkoi mystisesti tummua levityksen jälkeen. Sen sijaan Zuiin meikkipuuteri on osoittautunut hitiksi tässä osoitteessa!

Meikkipuuteri on sisällöltään jotain, mitä ei voisi ikinä kuvitella puuteristen meikkien pitävän sisällään, nimittäin kukkasia! Ruusun- ja jasmiininnuppuja, kamomillan kukkaa, aloe veraa, jojobaöljyä, kamomillan kukkauutetta, peltokorteuutetta, nokkosuutetta, magnesiumsuolaa ( magnesium stearate, jonka ansiosta tuote on puristetussa muodossa, ainakin luulisin näin pikaisen googlettelun perusteella, mutta löysin myös sivustoja, joilla annettiin ainesosalle "vältä tätä"-leima ), e-vitamiinia, c-vitamiinia, kookosöljyä ( tai mitä ilmeisemmin kookosöljystä johdettua "uutetta" ) ja savea, näistä on meikkipuuteri tehty! ( ja incikielinen versio löytyy maahantuojan kotisivuilta ). Kyllä minä mielummin tällaisella teen pohjameikin, jossa on ainakin teoriassa ihoa hoitava mahdollisuus olemassa!

Meikkipuuteri tasoittaa kauniisti ihon sävyn mutta jos kaipaa enemmän peittoa, ei tämä välttämättä ole silloin paras mahdollinen vaihtoehto. Itseäni ei haittaa, vaikkei jokainen näppy peittyisi sataprosenttisesti. Kunhan pahin punoitus on piilossa, ollaan jo täytetty pohjameikille vaatimani kriteerit.

Itse totesin, että meikkipuuterin alle kannattaa ehdottomasti laittaa nahkean pinnan jättävä kosteus-tai hoitovoide! Jos meikkipuuterin alla on mattapinnan luova alusvoide, jää meikki sellaisen pölyisen, puuterihuntuisen näköiseksi. Nahkeaan, kosteaan tai aavistuksen rasvaiseen ihoon tämä taas suorastaan sulaa, puuteri ikäänkuin nappaa ihoon kiinni. Ja puuterihunnuista ei ole tietoakaan!

Meikkipuuterilla saa myös hyvin pitkäkestoisen meikkipohjan, itselle riittää kun aamun jälkeen jossain vaiheessa iltapäivää tai iltaa painelen kasvojen t-alueen speciaaliin puuteripaperiini, jota myös vessapaperiksi kutsutaan. Jos unohdan toimenpiteen, löytyy silmien välistä puuterimönjää, joka siis syntyy silmälasien nenänpieltä hankaavan eroosion ansiosta.

Oma sävyni on Ivory, levitän sen Body Shopin kabukilla, joka vaan jaksaa toimia vuodesta toiseen. Kicksin bb-sivelin on toinen hyvä vaihtoehto mutta itse fanitan enemmän kabukia, sillä homma hoituu näpsäkästi. Ja perinteisiin, aitoihin mineraalimeikkeihin verrattuna meikkipohjan teko on vain yksi silmänräpäys, itse en enää vaan jaksanut perinteisten mineraalipohjien kanssa pyörittelyä ja ainakin Youngbloodin pohja sai kasvot kutisemaan, vismutin ansiosta.

Meikkipohjasta olen saanut kehuja muilta ihmisiltä, työkaverini kerran sanoi minun näyttävän normaalia hehkeämmältä, silloin oli kiva vastata meikin tehdyn kukkaismeikeillä! Itsekin tykkään tästä, varsinkin sävy on kuin juuri minulle tehty enkä ole saanut yliherkkyysreaktiotakaan. Ainoa mistä en niin välttämättä tykkää on meikkipuuterin nopea kuluminen, jos käyttäisin tätä joka päivä, minulla olisi jo menossa toinen purkki. Toisaalta, eipä se ole paha juttu, ne ikuisuuden kestävät purkitkin osaavat olla raivostuttavia.