Luku 363.

Tänään se tapahtui, vuosia tuli täyteen kolme ja nolla. Vaikka alunperin ja suurimman osan ajasta ajattelen, että ikä on vain numeroita ja miksi ne ihmiset niin ovat aina tohkeissaan, kun mittariin tulee täyteen tasaluku, niin jouduin itse hössötyksen uhriksi. Niin läheisteni, kuin oman itseni ansiosta. Äitini ei meinaa ymmärtää, että hänen pieni vauvansa on jo aikuinen nainen eikä tämä aikuinen nainen sitä, että on jo aikuinen nainen ( ja tiedoksi, kiusalliselta, aikuisen naisen laulamiselta välttyy kun ei järjestä juhlia, itse henkilökohtaisesti vihaan sitä kun päivänsankari PAKOTETAAN laulamaan kyseinen kappale ). Hämmentävää, mutta ikäkriisiä on tavallaan ilmassa. Ymmärrän siis paremmin kuin hyvin heitä, jotka sanovat olevansa ikuisesti 21-vuotiaita.

Kaikkien ristiriitaisten tunteiden jälkeen uusi vuosikymmen on alkanut mainiosti, kävin tänään elämäni toisen kerran kasvohoidossa, saaden hehkuvan ja pehmeän ihon sekä roppakaupalla hyviä vinkkejä, paremman ihon saavuttamiseksi. Uudella vuosikymmenellä onkin hyvä hetki tehdä ruokaremontti, ihastua mummonilkkureihin aka järkeviin talvikenkiin ja miettiä, pitäisikö uusilla ikänumeroilla aloittaa uusi rutiini nimeltään nukkumaanmenoajaksi kello 22.00. Mutta siitä taidan kyllä myöhästyä, ainakin tänään!


 



Meikäflikka kahden tai kolmen vanhana, valitettavasti ammattimuusikkoa ei minusta siunaantunut vaan harrastelijamuusikon ura voisi vasta olla aluillaan!