Kaikista kauneimmat kenkäni ovat ehdottomasti nämä Tuula Pöyhösen Onni-merkin puukengät. Kiilakorko on mallina mukavan ronski, ei liian sievä. Ehkä siksi fanitan tuota korkomallia kaikista eniten.
Onnit eksyvät nykyään aivan liian harvoin jalkaan, koska minusta on yksinkertaisesti tullut mukavuudenhaluinen, kovat nahkanauhat hiertävät aina jonkin ajan kuluttua. Tennarit jalassa vaan pääsee nopeammin eteenpäin ja jalat kiittävät päivän päätteeksi. Jostain syystä en kestä kenkiä, joissa ei voi harppoa eteenpäin. Ainakaan usein käytettynä.
Itseasiassa minun on pitänyt vaihtaa näiden suhteellisen kovien nahkanyörien tilalle pehmoiset, nudenväriset nyörit. Homma on vaiheessa, koska en ole vielä keksinyt oikeanväristä nyöriä ja sekin vielä, mistä materiaalista nyörien kannattaisi olla, toimisiko matonkude parhaiten?
Tästä asustani tulikin hyvin 70-lukulainen, laukku edustaakin ehtaa vuosikymmentä mutta mekko ja kengät ovat uutta tuotantoa. Ai että, rakastan tuota mekon kuosia ja leikkausta, kuosista tuleekin mieleen 70-luvun kreppimekot vaan onneksi tämän mekon materiaali on vilpoisaa viskoosia eikä hengittämätöntä polyesteria!
Ovat kyllä mielettömän kauniit kengät. :) Mua on aina vaan mietittänyt tuo nyöritys, onko se kovin hankala tehdä? Taidan olla kaikkeen vähänkään haasteelliseen turhan lyhytpinnainen. :D
VastaaPoistaKiitos! :) Nyöritys ei ole vaikea tehdä, kun on toinen kenkä mallina. Jos minun pitäisi nyt nämä nyörittää ilman mallia, ei siitä kyllä tulisi mitään :D Sujautan siis aina vaan jalan löysättyjen nyörien sisään ja sitten kiristän, onneksi ei tarvitse joka kerta alusta asti nyörittää :D Näissä oli alunperin mustat nyörit, mutta tykkään näistä nahkanyöreistä värinsä puolesta enemmän.
Poista