Pages



27.1.2016

Luku 552-Vihervinkki esteetikoille, joiden viherpeukalo on amputoitu

InstagramCapture_81c698b7-163f-49fe-9baf-a4c3d1c8b784Oksa1


Kyllä, minä olen se nainen, joka tappaa viherkasvit kasvi toisensa jälkeen. En tiedä, teoriassa rakastan viherkasveja, mutta rakastanko niitä liikaa? Asettelen vahingossa liian valoisaan paikkaan, tai sitten pidän liian pimeässä. Kastelenko liikaa, vai pidänkö liiassa kuivuudessa? Ehkä myös voisin opetella homman nimeltä kasvien ravitseminen, Substralia ja silleen! Tai luomumpana menona ihan vaan kananmunankuorien liottaminen kukkien kasteluvedessä, kuten äitini tekee.

Mutta nyt seuraa vinkki teille kaikille muille hengenheimolaisille, olen löytänyt viherasian jota en ole saanut tapettua! Hämmentävää on se, että kyseinen viherasia on itseasiassa kukka-asetelmien somistukseen käytettävä oksan karahka. Ja sen nimi on Isoruskus, Ruscus hypoglossum. Ei muuten ollut helpoin asia etsiä kyseisen oksan nimi, omat googletukset  "viheroksa", "viher oksa", "kukka-asetelma" sekä kukkakauppojen verkkokauppojen tonkiminen ei todellakaan tuottanut tulosta. Onneksi perheemme hakukoneoptimoitunut henkilö keksi heti ensimmäisellä kerralla oikeat hakusanat ja löysi leikkovihreisiin liittyvän oppaan!

Ostin lokakuun lopussa leikkokukkia sekä leikkovihreitä, joista tein erilliset asetelmat. Sitä mukaa, mitä leikkovihreät nahistuivat, vein niitä biojätteeseen. Nyt ennen joulua havahduin siihen, että hittolainen, nuo yhdet viheroksat  yhä vaan sinnittelevät, eivät edes näytä siltä että ne olisivat heittämässä lehtensä nurkkaan! Päätinkin, että annan niiden jäädä. Miksi kotona oleva viherkukka ei voisi olla maljakossa oleva oksan karahka? Päätin samalla, että näitä täytyy käydä ostamassa lisää! Voisin ehkä samalla silti ostaa jonkun ihan oikean, ruukkussa multapaakkuineen olevan kasvin ja vaikka kysyä siihen ne oikeat hoito-ohjeet. Tai onkohan tästä olemassa ruukkukasviversiota?

Oletteko viherpeukaloita vai onko teidänkin viherpeukalo amputoitu?

16 kommenttia :

  1. Täällä ilmoittautuu yks amputoitu. Mulla oli joku bambun oksa joskus ja sinnitteli yllättävän pitkään, niin tää vois varmaan toimia mullakin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhii, tällaiset oksat on vissiin meille sitten sopivia :D

      Poista
  2. No ni kylläpä kiinnostaa, sillä mullahan ei ole edes koskaan ollut mitään amputoitavaa! Loistava vinkki, sillä olisihan se kiva, jos täällä jotain vehreää olisi. <3 Muiskuja päivään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, yllätyin kommentistasi mutta nyt kun muistelen teidän asuntokuvia, niin eipä teillä varmaan paljoa kasveja ole? Kissat ja koira asettaa omat haasteensa, ainakin vanhemmillani kukat kokivat välillä kovia..ja taisi eräs kissa muutaman kerran käydä vessassakin sellaisen ison kukan mullissa :´D

      Mutta tällaisia oksia suosittelen! Eivät mene juuri miksikään, kunhan muistaa aina välillä laittaa uutta vettä maljakkoon :)

      Muiskut takaisin <3!

      Poista
  3. Kyllä nuo meillä kasvavat, mutta saisin hoitaa niitä kasvejamme himpun paremminkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hei, jos kukat teillä kasvavat eivätkä kuole käsiin, niin kyllä ne on silloin hyvin hoidettu :)

      Poista
    2. Hyvin ja hyvin. Heh. Semi-viherpeukku. Kasvamaan saadaan mutta se kukoistus ja loisto ja kuinka kaikki on tiptop, se puuttuu. Netistä etsitään aina ohjeita ja todetaan ettei ihan mennyt ohjeen mukaan. Mutta saan olla tyytyväinen että elossa ovat. Hih

      Poista
    3. No mutta mä olisin onnellinen jo semi-viherpeukalosta ^_^ Ja ainahan sitä oppii uutta, siis silloin kun huomaa "ettei mennyt ihan ohjeiden mukaan" :)

      Poista
  4. Minullakin on amputoitu viherpeukalo, aina ne kaktuksetkin joko kuihtuu tai mädäntyy. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhii, kaktusta ei mulla kaiketi ole ollutkaan..ehkä :D

      Poista
  5. Mulla on ollut jo lähes kymmenen vuotta kultaköynnös, joka on kasvanut pienestä versosta metrien pituiseksi. Mutta muuten olen onnistunut tappamaan kaktuksetkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow, upean kuuloinen kasvi :) Joo ei, meilläkään ei kyllä kasvit menesty..:´D

      Poista
  6. Mä olin melko jees viherpeukolo (mitä nyt muutama tapaus kuoli käsiin), kunnes sairastuin todella pitkäksi aikaa. Mulla oli silloin tosi monta kasvia, mutta kaikki lopulta kuoli, kun en jaksanut niitä siinä elämän tilanteessa hoitaa. :'( En ole sen jälkeen hankkinut uusia, mutta tuntuu, että nykyinen asunto on liian pieni. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Tää sun vinkki vaikuttaa aika matalankynnyksen kasvilta! :D

    Ja ei hitsi, valehtelin. Ainut kasvi, joka ei kuollut, oli ONNENBAMBU. Kyllä, Ikeasta ostettu. Ja vettäkään ei ole vaihtanut paria hassua kertaa enempää muutaman vuoden aikana. :´D Se on nimensä mittainen kaveri. Tai ainakin aikamoinen selviytyä. Voin siis suositella sitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, sairastuminen kuulostaa ikävältä, mutta onneksi nyt kaikki on ok..? Mutta joo, silloin kyllä saattaa kaikki ylimääräinen jäädä. Itsellä kilpirauhasjutut ovat vaikuttaneet mm. siihen, etten juuri enää kuuntele musiikkia. Aiemmin rakastin musiikkia, nyt se on vaan..jäänyt. Mikä on surullista.

      Mutta hei, tämä on todellakin matalankynnyksen kasvi :D Kävin itseasiassa tänään ostamassa näitä lisää :) Kukkakaupan myyjäkin komppasi, että ovat pitkäikäisiä ^_^ Toki mielenkiinnolla odotan, koska tämä nuupahtaa.

      Täytyypä tutustua tuohon Onnenbambuun :) Kuulostaa ainakin ihastuttavalta! Ja helppohoitoiselta :)

      Poista
    2. Nyt tilanne on melko jees, ainakin huomattavasti parempi kuin muutama vuosi takaperin. :)

      Ja musta noita bambuja saa melkein mistä vaan (oikei, ainakin sieltä Ikeasta). Maksavat muistaakseni pari euroa ja eivät näköjään kuole millään. Ei siis hullumpi kasvi. :D

      Poista
    3. Hyvä kuulla :) Ja pidän bambut mielessä! ^_^

      Poista