Luku 682-Miten kävi viime vuoden lupausten?

 Eräänä päivänä selasin kotiin tullutta lehteä ja hymähtelin. Tammikuu, ja taas samat vanhat jutut. Lehti pursusi hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja inspiraatiota. Lupauksia terveellisemmästä elämästä, vaan kuinka kauas ne oikein kantavatkaan? En ole pitkiin aikoihin tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia. Muistin vasta kävellessäni uuden vuoden ensimmäisen lumisateen vihmoessa kasvoilleni, kirjoittaneeni vuosi sitten aiheesta. Niistä lupauksista, siis. Minusta on hyvä juttu, jos ihmiset päättävät tehdä uuden vuoden lupauksia, mutta liian ahneeksi ei kannata ryhtyä. Liika on liikaa, lupauksista voi tulla helposti henkinen riippakivi, jos samaan aikaan yrittää tehdä liian moneen osa-alueeseen muutoksia. Vähemmästäkin sitä väsähtää!

Viime vuoden alussa mietin vähentäväni kuluvana vuonna kulutusta ja laittavani rahani toisiin projekteihin. Miten sen suhteen kävi? Rehellisesti sanottuna, en tarkalleen ottaen tiedä. Pidin koko vuoden kirjaa ostoksistani. Tai niin ainakin kuvittelin. Alkuvuosi sujui mallikkaasti, kunnes tuli alkusyksy ja kesäloma. Tai, kesälomankin ajan sain kirjattua ostokset ylös, mutta lokakuusta joulukuuhun ote lipsahti. Syksy oli yllättävän rankka, ja kaamosmasennus sai yliotteen. Takaraivossa koko ajan jyskytti, "nyt pitäisi laittaa nämä ja nämä ostokset ylös, mutta sitä ennen pitäisi kirjata näitä aiemmatkin jutut ylös". Tuli I love me -messut, tuli syntymäpäivä, tuli Black Friday, tuli miniloma, tuli joulun odotus, tuli joulu.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä otin ryhtiliikkeen ja avasin nettipankin, kirjaten uupuneet luvut ylös. Oli mielenkiintoista miettiä muutamien tilisuoritusten kohdalla, mitä oikein olen ostanut. Tiliote ei antanut mitään vihjettä oikeasta maksunsaajasta, ainoastaan maksunvälitysfirman nimi oli tiedossa. Mietinkin, no nytkö on tili hakkeroitu? Lopulta hoksasin kuitenkin mikä tilaus oli kyseessä.

Minulla ei ole vertailupintaa vuoteen 2015, mutta varovaisesti veikkaisin onnistuneeni tavoitteessani. Pystyn melkein suoraan nimeämään tänä vuonna ostetut vaatteet, niitä oli verraten vähän aiempiin vuosiin nähden. Kosmetiikankin suhteen alkuvuosi sujui mallikkaasti, mutta loppuvuotena ote lipesi. Huomasin löperön kirjanpidon aiheuttaneen sen, että tein ostopäätöksiä paljon spontaanimmin. Kun en konkreettisesti kirjannut ylös kuluneita summia, ne eivät päässeet aiheuttamaan herätteleviä tunteita. Mutta tänä vuonna en ole tehnyt niin paljon "hutiostoksia" kosmetiikan suhteen kuin menneinä vuosina. Lähes kaikki tuotteet ovat päätyneet ahkeraan käyttöön. Sain pidettyä hitaasti kuluvien meikkien hankkimisen järkevissä puitteissa-poskipunia ostin kaksi. Huulipunia sen sijaan tuli laskujeni mukaan seitsemän, meikkipohjaksi luettavia tapauksia kahdeksan. Uusia luomivärejäkin tuli ostettua, nopeasti laskettuna viisi joista yksi tuote on usean sävyn paletti. Hiustuotteiden suhteen minulla tuleekin eniten hutiostoksia, ehkä ensi vuonna voisin yrittää pitäytyä niissä vanhoissa, hyväksi havaituissa hiustuotteissa?

Tänä vuonna ajattelin kirjata jokaisen ostamani tuotteen ylös-tunnollisesti. En lupaa mitään, mutta voisi olla hauska idea miettiä tämän vuoden huulipuna-, meikkipohja- ja poskipunaostojen puolittamista. Mutta entä se viime vuoden ensisijainen tavoite? Saa nähdä, sydämeni pohjasta toivon, että vuoden kuluttua kirjoitan uutta kulutuskatsauspostausta sieltä ikiomasta, punaisesta tuvasta.