Olen jo tovin ollut tienristeyksessä, osaamatta valita oikeaa suuntaa. Hiusten suhteen siis. Sen verran matka on edistynyt, että olen päättänyt kasvattaa oman hiusvärini takaisin. Päänahkani kun ei enää tunnu kestävän vaalennuksia, ei ole kivaa rapsutella kuivuneita rupia hipiästään vaalennuksesta seuraavina viikkoina ( tai, rupien rapsuttaminen on ihanaa, mutta se, että niitä rupia syntyy ei ole ihanaa). Puhuin asiasta kampaajani kanssa ja hän ehdotti, jos haluaisin, voisimme kokeilla raitoja. Niin, ettei vaalennusväri joudu kosketuksiin päänahkan kanssa. Kuulostaa hyvältä, ajattelin.
Mutta sitten aloin miettiä, kuinkahan näin lyhyisiin hiuksiin vaan saa raitoja laitettua? Mallini ollessa toispuolinen lyhyemmän puolen raidoitus on haastavaa. Ja kuinka hassulta se näyttäisi, että muutamassa hiuksessa olisi vaalea raita, koko muun pään ollessa oman, vielä tässä vaiheessa mystisen värin peitossa? Pitäisikö sittenkin pitäytyä ihan siinä omassa, mystisessä värissä unohtaen raidat?
Tämä kaikki pähkäily ja hiusten halkominen on johtanut siihen, että mietin pitäisikö minun kasvattaa pitkät hiukset. Niin, en halua oikeasti pitkiä hiuksia, minulle riittäisi vallan mainiosti olkapäille yltävät kutrit. Niihin saisi raitoja ja tarpeen vaatiessa se oma, vielä tässä vaiheessa mystinen väri näyttäisi upealta sen pituisissa hiuksissa. Niin pitkät hiukset saisi hyvin aseteltua kampauksille, sellaisille vintagehenkisille keijukaiskampauksille, jotka ovat sukua suttunutturoille. Todennäköisesti tulisin pitämään hiuksia melkein koko ajan äsken kuvatun omaisilla kampauksilla, en sitten tiedä mitä järkeä on kasvatta pitkät hiukset, jotta voisi kammata ne niin kuin hiukset olisikin lyhyet!
Siihen saakka, kunnes olen keksinyt ratkaisun, kampailen hiuksiani jotka vaatisivat pikapuoliin kampaajan käsittelyä, hätäkampauksille. Näemmä hiukseni taipuvat tässä pituudessakin aika kivasti sellaisille sotkuisille keijukaishiuksille, mutta sen hinta on aika järkyttävä määrä pinnejä.
Luulen jo kuitenkin tietäväni sen, minkä tien valitsen mutta heitän ilmaan kysymyksen, mitä sinä tekisit, jos olisin minä?
Mullahan kävi värjäämisen kanssa vähän sama juttu että päänahka sanoi sopimuksen irti. Raidat toimii kyllä siinä suhteessa hyvin, että saa aina vähän uutta sävyä ja vaihtelua tukkaan mutta väri ei rasita päänahkaa. Juurikasvunkin kanssa on helpompi pärjäillä. Lyhyemman puolen ongelmaan en osaa kyllä ottaa kantaa ollenkaan. No, päädyt varmasti hyvään ratkaisuun, raporttia odotellessa :)
VastaaPoistaVoi ei, kohtalotoveri :( Mutta aikamoista myrkkyä nuo värit vaan on, raidat kyllä ovat se turvallisin vaihtoehto, jos jotain väriä haluaa päähän. Mulla oli joskus vuonna 2006 todella upeat raidat, kampaajakaverini laittoi ne ja lopputulos oli hyvin platinainen! Niiden jälkeen melkein sainkin kasvatettua oman värin takaisin, kunnes repäisin ja värjäsin tummaksi :D Raidat on myös juurikasvunkin kannalta inhimillisempi, vaikka itseäni se juurikasvu ei liiemmin haittaa. Mutta raporttia kyllä on luvassa :D
PoistaLyhyisiin hiuksiin ei oikein saa kyllä raitoja, niistä tulee väkisinkin länttejä. Mutta hiusten voi antaa kasvaa ja jos ei sitten tykkääkään, ne voi aina leikata uudestaan. Sitäpaitsi onhan sulla hattuja, huiveja ja pantoja. Ne toimii aina, paitsi siihen ärsyttävän mittaiseen niskatukkaan. Siihen ei toimi mikään, paitsi ehkä kärsivällisyys...
VastaaPoistaJoo, olen joskus yrittänyt laittaa veljelle raitoja lyhyisiin hiuksiin, lopputulos oli kyllä hieno ( kuin tiikerinraidat :D ) mutta ei sitä, mitä alunperin haettiin :D
PoistaJos kasvatusprojektiin ryhdyn, täytyy kyllä tuota päähineosastoa kohentaa, pipoprojektia tiedossa siis :D Ja juurikin se niskatukka on yökyök, kerran olen sen kokenut ja se oli kyllä kamalaa :( Pipo siis päässä seuraavat vuodet vaan :D