Luku 707-Käsille balsamia!

Olen aiemmin kirjoittanut päässeeni käsieni kanssa todella helpolla. Ne eivät ole kovinkaan kuivat, ja harvemmin kuivuvat sellaisiksi rapisevan ja hilseilevän kuiviksi. Useimmiten minulle riittää hoidoksi se, että muistan rasvata ne iltaisin. Olen tottakai yrittänyt vähän ryhdistäytyä tämän asian suhteen, sillä koen käsien rasvaamisen parhaimpana asiana, mitä käsilleen voi tehdä anti-age näkökulmasta! Käsistä kun varmaan ensimmäiseksi huomaa ikääntymisen merkit, koska käsien iho on niin kovalla koetuksella. Toistuva käsien peseminen, ilmastointi, aurinko ja uv-säteily..( toisaalta, onko se ikääntymisen merkkien näkyminen sitten niin kääk!?-asia? )

Onnistuin kuitenkin jokunen aika sitten saamaan käteni aika kamalaan kuntoon. Kaikki lähti siitä, että leipää leikatessa sivalsin sahalaitaisella leipäveitsellä syvän haavan vasemman peukalon päähän. Se oli jo vähän rajalla, lähteäkö päivystykseen tikattavaksi. Sain kuitenkin verenvuodon tyrehtymään ja haavan tilkittyä. Jouduin kuitenkin vetämään laastarin aika tiukalle ja seuraavana päivänä pelästyin, tuliko peukaloon kuolio, vaihtaessani laastaria. Peukalo oli siis aivan valkoinen! Onnekseni peukalo elpyi ja väri palasi takaisin. Tästä kuitenkin traumatisoiduin ja hengailin ilman laastaria. Mutta vain siihen saakka, kunnes onnistuin tökkäämään peukalon pään kaapin oveen ja haavan auetessa uudelleen...tätä kirjoitaessa peukalo on jo onneksi parantunut-siihen ehkä jää pieni arpi, mutta episodin aikoihin huomasin käsihuollon jääneen vajavaiseksi, pyrin välttämään kaikkea ylimääräistä käsien kastelemista ja rasvaaminenkin jäi vähälle. Eräänä iltana huomasin suihkussa toisen käden peukalon päätä kirvelevän ja suihkun jälkeen tilannetta tutkailtuani totesin peukalon pään kirjaimellisesti halkeilleen! Lisäksi peukalon kynsinauhat näyttivät tappaneen itsensä..Kääk, näin kamalassa kunnossa käteni eivät ole koskaan olleet! Samalla olin salaa innostunut, nyt pääsen ostamaan jonkun todella tehokkaan käsivoiteen ja testaamaan, voisiko se auttaa käsieni kuntoon.

Apteekin valikoimaa tutkiessa päädyin hankkimaan La Roche-Posayn Cicaplast käsivoiteen. Se olikin kuin käsilleni räätälöity, sillä se on suunniteltu kuivalle ja halkeilevalle, ärtyneelle iholle. Se lupaa rauhoittaa ihoa ja nopeuttaa ihon uusiutumista. Hajusteettomalla koostumuksella on ajateltu hajusteherkkiä, itse käytänkin suvereenisti myös hajusteettomia tuotteita. On ihan hyvä miettiä päivän tuoksukuormaa, jo ihan kanssaihmistenkin takia!

Cicaplast käsivoiteessa onkin käytetty raaka-aineina mm. voimakkaasti kosteuttavaa ja pehmentävää sheavoita, sekä glyseriiniä ja B3-vitamiinia. Käsivoiteessa on myös liuta silikoneja, joiden ansiosta tiivistemäinen ja tuhti koostumus levittyy käsille sutjakkaasti ja voisin olettaa niiden myös muodostavan kosteutta lukitsevan suojakalvon? Koostumus myös tuntuu siltä, ettei rasvaa välttämättä tarvitse lisäillä käsien pesemisen jälkeen. Omissa käsissäni pehmeys säilyy muutamien käsienpesukertojen jälkeenkin.

Käsivoiteen käsituntuma on miellyttävä, se imeytyy nopeasti ja ennen kaikkea, se toimii! Ahkeran rasvaamisen ansiosta peukalon halkeamat pehmenivät ja kynsinauhatkin alkoivat näyttää siedettäviltä, käsien yleisilme muuttuu pehmeäksi. Tämä lukeutuukin tehokkaimpiin käsirasvoihin, mitä olen tähän mennessä kokeillut. Käsivoiteen hinta on n. 8-9 euroa ja merkkiähän myydään apteekeissa.

Onko tämä tuttu tuote? Onko kukaan muu onnistunut leikkaamaan sormiinsa?