Minä olen niin helppo nainen, mitä tulee musiikkiin. Rakastun palavasti oikeanlaisiin soundeihin, toisaalta olen yhtä helppo mitä tulee musiikin vihaamiseen. Siihen riittää pienikin korvaa epämiellyttävä soundin särö, laulajan ärsyttävä ääni tai yleisesti ottaen väärä asenne joka kumpuaa aivan kaikesta läpi. Myönnän olevani välillä ennakkoluuloinen musiikkisnobi, jota elämänkumppanini nimittää musiikkipoliisiksi. Jos minulta kysyttäisiin, Yön tuotannon voisi varastoida samaan paikkaan kuin ydinjätteen. Kauhulla odotankin, minä jouluna lahjakääreestä paljastuu kyseisen yhtyeen tai jonkun vastaavankaltaisen yhtyeen koko tuotanto, silloin tiedän olleeni vuoden mittaan todella tuhma ja ilkeä.
Mutta oikeanlainen musiikki hurmaa minut poikkeuksellisen vahvasti. Ei esimerkiksi tarvita kuin ääni, joka on velkaa Dusty Springfieldille, soundit jotka flirttailevat 60-luvun soulin sekä rockin rajamailla ja asenne, jonka edessä en voi muuta kuin haukkoa henkeä. Voi Adele, minkä teit, mutta kappaleesi Rolling in the deep on täydellinen! Toisaalta, enpä olisi voinut kuvitella muunlaista kohtaloa biisiin rakastumisen suhteen, olenhan myyty vahvoille naisartisteille, joiden soundissa soi 60-luku ja ääni kuulostaa tupakan karhentamalta.
Hassua on vain se, etten ole juuri aiemmin ollut Adelesta tietoinen, enkä edes kiinnostunut kuuntelemaan kyseistä artistia. Pikainen tutustuminen aiempaan tuotantoon ei vakuuttanut, mutta juuri tämä biisi veti jalat maton alta. Ehkä olen valmis uudelle Adelelle, toivon hyvin vahvasti tänä vuonna julkaistavan albumin jatkavan tämän uuden biisin hengessä, eikä rakastuminen jäisi vain yhteen kappaleeseen. Sillä se olisi harmi ja menetys niin Dustyn kuin 60-luvun soundin nimeen vannovalle ihmiselle, joka odottaa uusien sävelien räjäyttävän tajunnan ja soivan tiiviisti levylautasella.
mullekkaan Adele ei ollut entuudestaan kovinkaan tuttu, mutta sama tapahtui, rakastuin! Huomasin kuitenkin tutun biisin vanhaa levyä kuunnellessani.. Ollut jossain leffassa, mainoksessa tai muussa vastaavassa.. Odotetaan vain uutta levyä. :)
VastaaPoistaMä oon tykännyt ja rakastanut Adelen ääntä jo aiemmallakin levyllä, mutta olenkin sen verran pehmis, että nekin kappaleet ovat osuneet hyvin makuuni. Jos olisin laulaja, haluaisin kyllä juuri tuollaisen äänen! <3
VastaaPoistaTähän uuden kappaleen soundiin piti muutaman kuuntelukerran totutella, mutta kyllähän tästäkin on ihan pakko tykätä! Ihan kuten Yötäkin on pakko vihata. ;)
Ei siinä alkuperäisessä yörokissa ole mitään vikaa! Nikkerta!
VastaaPoista(vuoden 85 jälkeen ovat sen sijaan suoltaneet sitä ihtiään).
Kiitokset Adelesta, Nautin!
Yhdyn täydellisesti mielipiteeseen Yöstä. Sen jälkeen kun Hakulinen erosi yhtyeestä ei bändi ole tuottanut yhden yhtä kuunneltavaa biisiä. Samaa identtistä tuubaa kaikki niiden "hittibiisit"... Eipä sillä, kotimainen rokki ei ole oikein koskaan ollut mun juttu muutenkaan.
VastaaPoistaEn minäkään pysty muistamaan yhtään Adelen vanhempaa tuotantoa, mutta tuo Rolling in the deep kyllä kolahtaa kovasti. Tää 50- & 60-lukulaisen oloinen soulahtava soitanta ja tummat sävykkäät naisäänet on nyt in. Mikä ei ole paha juttu ollenkaan.
Hahahaaa! ...Katsoin cd-levykansiotani ja mikäpäs se siellä köllötti: Adelen ensimmäinen levy 19. Hehe, eli siis olen näemmä ollut fani jo pidempään. Tämä vain todistaa että mulla on varhaisiän dementia :) mut joo, on siinä ekallakin levyllä muutama hyvä biisi kuten Chasing pavements ja Cold Shoulder.
VastaaPoistaTuntematon oli tuo Adele, tykkäsin :)
VastaaPoistaSupervain, joo siltä vanhalta levyltä muistaakseni se "hittibiisi" on soinut vaikka missä, en ole vain tiedostanut sen olevan tätä Adeleta :D Mutta uutta levyä odotan, toivoa sopii että se jatkaisi tämän biisin hengessä!
VastaaPoistaMaija, mulle se eka levy ei vaan avaudu, jotenkin siitä puuttuu kunnon draivi..mutta uus biisi on ihana! Ehkä se vanhakin levy joskus mullekin aukeaa :D
Prefecta, hmm, myönnän teininä tykänneeni siitä alkuperäisestä yö-rockista, mutta äh, jotenkin se ei vaan nykyään iske, niin ei tee Dingokaan, jota pentuna fanitin :D Mutta Adele on aikas ihana kyllä!
Rhia, hih, et ole ainoa, joka muistaa joskus levyjään väärin, oon kerran ostanut yhden levyn joka jo multa löytyikin :D Onneksi sain sen palautettua! Mutta iso kyllä 50-60-lukujen meiningeille ja syville naisäänille!
Ravenwaves, täytyy vaan toivoa että uusi levy jatkaisi tämän biisin hengessä :)