Pages



18.10.2011

Luku 154.

166.1011copy

161.1011copy

Olen viime aikoina ymmärtänyt jotain uutta tyylistäni. Rakastin aiemmin mustaa mustalla, nykyään sen sijaan kaipaan tyyliini vähän enemmän väriä. Harvassa ovat ne päivät, jolloin verhoaisin itseni päästä varpaisiin mustalla, nytkin muuten niin mustaa asua koristaa ruskea-keltainen huivi.

Toisaalta tyylin jatkuva eläminen on vain normaalia, eikä siitä pidä ottaa paineita. Enemmän paineita tuo taas se, ettei muka voisi pukeutua johonkin vaatteeseen vain siksi, ettei se ole oman tyylinen. Itse olen ainakin paljon onnellisempi, kun en enää mieti vaatteiden tyyliini soveltuvuutta tai soveltumattomuutta. Vai onko oma tyylini nykyään itselleni niin selvä asia, että osaan automaattisesti valita omaan tyyliini sopivat vaatteet ja asusteet?

Väittäisin, että ei. En siis ota paineita siitä, että näyttäisin joka päivä siltä, kuin noudattaisin jotain tiettyä kaavaa. Annan sen sijaan vallan sille, miltä minusta itsestäni milloinkin tuntuu, mihin milloinkin haluan itseni pukea tai olla pukematta. Oikeastaan asian laita on lähes aina ollut näin, se on vain minä joka muutun vuosien saatossa.

2 kommenttia :

  1. Joskus itsekin tyylikriisiä poteneena kaverini tokaisi minulle, että "Sinä määrität itse oman tyylisi, sinun tyylisi on se, mitä puet". Helpotti hurjasti!

    VastaaPoista
  2. Veera, joskus se on noinkin yksinkertaista :) Välillä on kyllä vaan helpointa olla ajattelematta liian syvällisesti, vaikka toisaalta syvällisesti ajatteleminen on myös se eräs elämän suoloista :D

    VastaaPoista