Luku 200.

(Farkku)Shortsityttö täältä taas hei. Olen huomannut, että aina kun vain on mahdollisuus, mieleni halajaa kiskaista shortsit jalkaan. Aivan kaikki shortsini eivät ihan joka päiväiseen käyttöön sovellu, joten jätän suosiolla ne resuisimmat tai lyhyimmät yksilöt niille päiville, jolloin ei tarvitse välttämättä näyttää niin huolitellulta.

Shortseihin hurahtamisesta johtuen vaatekaappiini on löytänyt tiensä jo useampia pari, muutamat farkkushortsit joista kahdet ovat itse pätkäistyt ja kolmannet ovat Even vanhat, yhdet vakosammettishortsit sekä uusimpana korkeavyötäröiset seilorishortsit, joista lupaan kuvia jahka saan päiväuniltani sohvan syövereihin tipahtaneen napin ommeltua takaisin shortseihin. Kehtaan vieläpä myöntää haaveilevani Marnin H&M:lle suunnittelemista silkkishortseista, vaikka toisaalta ne saattavat olla minun jaloilleni too much siitäkin huolimatta, etten vanno vartalotyyppien mukaiseen pukeutumiseen.

Kaikesta huolimatta ne kaikista rakkaimmat yksilöt taitavat olla nämä vanhoista farkuista pätkäistyt yksilöt. Ne eivät purista, eivät näytä liian lyhyiltä ( tosin tästä joku muu voisi olla eri mieltä), ne ovat juuri oikealla lailla haalistuneet. Ja niistä shortseihin hurahtamiseni on alunperin lähtenyt liikkeelle!