Pages



18.8.2013

Luku 347.

Manteli

Manteliöljy oli sellainen asia, jota minun piti aina muistaa ostaa, jo tyyliin vuodesta 1999. Ensimmäisen kerran öljy hiipi tajuntaani lukiessani naistenlehtien manikyyriniksejä, joissa aina vilahti manteliöljy. Sain kuitenkin aikaiseksi ostaa öljyä vasta viime syksynä, kun siihen luontaistuotekaupassa törmäsin. En tiedä, aiemmin vaikutti siltä että kyseessä on hyvinkin hifistelytuote, jonka saatavuus on kehno. Tai siis, sitä joutuu metsästämään kissojen ja koirien kanssa!

Oma öljyni on ostettu siis luontaistuotekaupasta, se on merkiltään Valioravinnon eikä se ole mitään hifilaatua. Jostain satuin lukemaan, että öljyissäkin on eroja, teoriassa varta vasten kosmetiikkaan valmistetut olisivat "ravinteikkaampia"? Itselleni ei nyt niin ole väliksi, sillä tämä öljy on ajanut tehtävänsä vallan mallikkaasti ja sen tehon huomaa vasta sitten, kun unohtaa tuotteen olemassa olon, kynsinauhojen protestoinnilla!

Käytän öljyä iltaisin, holvaan sillä kädet, kynnet ja kynsinauhat perusteellisesti hieroen. Tämän jälkeen saatan vielä lisäillä käsirasvaa mutta pelkällä öljylläkin pärjää yllättävän hyvin. öljyn ja meikäflikan yhteiseloa on huomattavasti helpottanut öljyn siirtäminen erilliseen pumppupulloon vaan täytyy sekin myöntää, ettei kyseessä todellakaan ole laadukkain puteli. Pullo kun pruukaa truutata öljyä välillä miten sattuu ja miten paljon. Olen myös lukenut, että öljyt kannattaisi säilyttää tummissa pulloissa, jolloin valo ei pääse niitä härskiyttämään ja kallisarvoisia ravinteita pilaamaan.

Manteliöljyyn onnistuin ylipuhumaan myös äitini, joka on muuten malliesimerkki rasvojen tehosta. Äitini ei juuri liiemmin ole itseään rasvaillut ja nyt, tyttärensä hienolla painostuksella aloitettuaan ihon hoivaamirutiinit, ero entiseen on silminnähtävissä! Ja sen olen hänelle muistanut mainita, mikä onkaan parempi motivaattori kuin kannustava palaute ^_^!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti