On tiettyjä asioita, joissa aina välillä kaipaan äitini apua. Eräs näistä asioista on hiusten letittäminen, olen itse nimittäin maailman surkein letin tekijä, ainakin omiin hiuksiini! Paitsi että joo, meikä pirpanalla olikin lyhyt, välillä jopa poikatukka koska äitini ei todellakaan ollut lettien väkertäjä. Pirpanana ollessani hiukseni olivat vielä todella paksut, ehkä vanhempieni mielestä se lyhyt hiusmalli oli helppohoitoisin mutta myös lapselle mukavampi. Kaikki paksutukkaiset kyllä tietävät, kuinka mukavat paksut hiukset ovat kesällä. Sama kuin pitäisi karvalakkia päässään!
Omat hiukseni alkavat olla vihdoin siinä mitassa, että niihin saa letin loihdittua. No, aika tynkä se vielä on mutta kerrassaan parempi kuin se parin punoksen tekele! Lisäksi hiukseni eivät valitettavasti enää ole yhtä paksut kuin sillä pirpana-Salkalla, joten joudun kadehtien katsomaan muiden muhkeita lettejä. Ei oo reiluu!
Mutta onneksi on olemassa ässiä hihassa, jolla väärään lirutukkaidentiteettiin kahlittu hiuksisto saadaan näyttämään astetta muhkeammalta. Pataässä on suolasuihke ja herttaässänä olkoon tekstuurisuihke. Oma lempisuolasuihkeeni on IdHair Elementsin Silver by the sea ja sangen mukavan tekstuurisuihkeen olen löytänyt Redkeniltä. Vaikka pyrinkin suosimaan tuoksuttomia tai hypotuoksullisia hiustököttejä, niin on pakko mainita Redkenin tökötin olevan parhaimman tuoksuista ikinä! Tuoksussa on jotain lapsuuteen vievää, se tuoksuu vähän hajupurkalle, ala-asteen koulukirjoille, My Little Ponyille..hajupyyhekumeille. Joka tapauksessa tuoksu on hyvin, hyvin koukuttava ja tulen ostamaan tuotetta uudelleen jo pelkän tuoksun takia.
En muuten olen aivan varma, miten tämä Redkenin Wind Blown 05 tökötti pitäisi luokitella. Hiuslakka? Viimeistelylakka? Itse olen käyttänyt tätä myös kampausten pohjalla. Tällä suihkeella kyllä saa kauniin tuulen tuivertaman tukan, annostuksen kanssa toki täytyy muistaa että vähemmän on enemmän. Muuten saattaa tulla lähmätukka!
Nykyään, kun päätän tehdä letin, suihkin suosiolla pohjalle ens alkuun suolasuihketta ja sen jälkeen kuiviin hiuksiin tätä Wind Blownia. Tököttien jälkeen kevyesti tupeeraan ja sitten alkaa se haastavin osuus, eli miten saada hiukset letin muotoon. Nätisti. Ilman, että puolet hiuksista karkaa näpeistä. Vielä en aio luovuttaa, harjoitus tekee mestarin!
Mun tukka lakkasi olemasta kesällä kuuma kun lopetin sen värjäämisen. Oma karva on kuin villaa, eli hengittää kun sitä ei enää turvoteta muovilla.
VastaaPoistaLetinteko on musta ollut aina hankalaa. Se perusversio vielä onnistuu, mutta en tajua (mutta kadehdin kyllä) ihmisiä jotka tekee itselleen tosta vaan jonkun ranskanletin tai mitälienee kalanruotoja.
Sulla on kyllä mahtavat hiukset, oon kyllä hyvällä tavalla kade! :) Itsellä kyllä ainakin se niska hikoaa, vaikka oma väri täälläkin on melkein kokonaan, onkin muuten pitänyt kertoa aurinkoraitakokeilustani. Mutta hienoa, että sulla omaan väriin palaaminen on tuonut mukanaan hyviä asioita :) Tykkään muuten tosi paljon sun omasta väristä, se on upea!
PoistaJa joo, ei mun hienomotoriikka vaan taivu sellaisiin näperrysletteihin. Ei vaan niin millään. Ja jos tarvitsisi vielä tehdä peilin kautta, niin morjens :D