Pages



1.10.2016

Luku 638-Teit meistä kauniin

Apis12


Ysäri. Voi luoja sitä aikaa. Niin kipeää, että ihan sieluun sattuu! Olin ysärillä sekä lapsi että teini, joten aika on syystäkin muistoissa kultaista, mutta silti niin kipeää. Olenkin viime aikoina joutunut pohtimaan ysäriä vähän enemmänkin, miettien kuinka angstinen teini olenkaan ollut ja mistä se on mahdollisesti kummunnut. Luulen, että se on ollut itsesuojeluvaisto, voin sanoa etten ole ollut se luokan suosituin tyttö. Onneksi minulla oli kuitenkin saman henkisiä ystäviä ja musiikki, mihin paeta pahaa maailmaa. Siksi olikin itsestäänselvyys, että menisin katsomaan Apulannasta kertovan, Teit meistä kauniin-elokuvan. Apis oli eräs syy, että jaksoin ysärin paskoja aikoja. Hahhaa, aihe saa näemmä yhä edelleen mielen kiihtymään!

Apis16


Silloin ysärillä meikkini oli kova. Tosi, tosi kova. Paljon kajalia, ohuet kulmat, meikkipohja ilman poskipunaa tai aurinkopuuteria. Eikä mitään huulipunaa. Paitsi joskus mustaa tai ruskeaa. Mietinkin, tekisinkö leffaan millaisen meikin, sellaisen suoraan ysäriltä revityn, kajalilla sutatun? Tuo ajatus oli mielessäni vain sekunnin, sillä tajusin etten enää viihtyisi sellaisessa. Eikä se pukisi minua, ei nytkään!

Apis13


Huulipunavalinta oli sen sijaan kristallikirkas ( siis sen jälkeen, kun olin haudannut ysärimeikkikopioinnin ). Se ei voisi olla mikään muu, kuin Urban Decayn Pandemonium. Meikkipohjaksi valikoitui YSLn Le Teint Encre De Peau. Se on ihana, mutta ihoni ei oikein siedä sitä. Meikkipohjan puuteroin NYXin HD-puuterilla, poskipunana on pannuprojektini Zuiin Mango. Ysärin hengessä sudin aurinkopuuterilla varjostukset paikoilleen. Poskipäille levitin korostuspuuteriksi Make Up Storen ihanan rosyn, joka on siis oikeasti luomiväri, mutta käytän sitä suveriinisti korostuspuuterinakin.

Apis7


Silmämeikki olikin sitten villi kortti, eikä minulla ollut sen suhteen mitään ennakkoajatusta. Tai no, mustat, mutta maltilliset rajaukset oli se ainoa asia, mitä olin mielessäni miettinyt. Kyllä nyt viimeistään täytyy hankkia se geelirajaus, sen verran sahalaitaiseksi rajaus meni kurttuisilla luomillani! Luomivärien pohdinta päätyi siihen, että päädyin pohjustamaan luomet NYXin valkoisella jumbokynällä. Sen ylle levitin vaaleanpunaisen Make Up Storen rosyn, mutta lopputulos oli liian hohtavan vaaleanpunainen. Otin riskin ja kaivoin esiin saman sarjan rosso asiagon, joka on upea kuparin sävyjen sekoitus ja tein nopean halo-efektin. Levitin siis silmän sisä- sekä ulkonurkkaan kuparinsävyä. Lopputuloksesta tuli luonnollisempi, eikä liian imelä! Itseasiassa tykkäsin yhdistelmästä aika tavalla. Alaluomelle levitin kevyesti tuota rosso asiagotoa.

Entä itse leffa? Jos olet yhtäänkään fanittanut Apulantaa ysärillä, niin mene ja katso! Itse itkin ja nauroin, elin sitä kadotettua katkeran suloista nuoruutta koko tuon leffan ajan.

10 kommenttia :

  1. Ysäri saa aina nostalgisen fiiliksen, koska mullekin se oli sitä lapsuuden ja teini-iän väliaikaa (no enemmän olin lapsi silloin). Mutta musiikki vie aina ajatukset siihen aikaan, kun kaikki oli yksinkertaisempaa. Oli aika onni, että sai elää lapsuutta ja teini-ikää ilman nykyajan someja ja jatkuvaa kännykän räpläilyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten aivan totta! Silloin ei juuri somessa pyöritty, hahhaa :D Toisaalta, mulle sen ajan "some" oli kirjeenvaihto ja chattailu :D

      Poista
  2. Maija sanoi tosi hyvin tuossa, että on ollut onni elää lapsuutta ja teini-ikää ilman somea jne. Ysäri oli mullakin vaikeaa aikaa, mutta silti niin parasta aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on silloin kyllä ollut aika erilaiset meiningit :) Mä tosin ahkerasti harrastin kirjeenvaihtoa ja chattailin, tavallaan senkin voisi tietynlaiseksi "esisomeksi" laskea :D Mulle on kyllä ehkä jäänyt loppupeleissä ysäriltä enemmän sellainen surullinen alavire, vaikka hyviäkin hetkiä tottakai oli :)

      Poista
  3. Ysäri oli mulle elämäni vaikeinta aikaa,enkä halua sitä edes ajatella. Onneksi olen päässyt siitä ajanjaksosta yli. Nykyhetki on elämäni parasta aikaa, josta suuri kiitos myös ukkelilleni, joka on kestänyt minua ihmeen hyvin. Sitkeä sissi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Voi että, meillä ihmisillä on välillä kipuilukausia :( Mullakin ysäriltä enemmän sellainen surullinen alavire, vaikka hyviäkin hetkiä siellä oli. Jotenkin viime ajat ovat saaneet tunteet uudelleen pintaan :P Onneksi sulla on ollut hyvä kumppani rinnallasi!

      Poista
  4. Ysäri oli olkatoppauksia, muhkeita kampauksia, sinistä kajalia ja tecnomusaa, vai miten tuo edes enää kirjoitetaan. Joka viikonloppuista biletystä eli oikeastaan todella kivaa ja huoletonta aikaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, mulla tuo ajanjakso oli sitten taas 2000-luvulla :) Muistan muuten elävästi millennium UV-bileet, siellä kotibileissä soi Eiffel 65-yhtyeen Blue, ja oli se 16-vuotiaan "elämä edessä"-tunne. Sai heittää hyvästit surulliselle ysärille :D Mutta ihanaa kuulla, että ainakin jollain on ollut ihana ysäri :) Ja hihhii, tecno on nykyään EDM :D

      Iloa tulevaan viikkoon!

      Poista
  5. Juppikukkula piti aina tupeerata otsatukkaan, huulet oli tosi vaaleet ja ne olatoppaukset... Karseet. Omg, yhtäkkiä muistin myös salihousut, sellaiset kirjavat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Apua, salihousut! Ja Simo ruu..siis vaatehuoneelta hei!

      Poista