On jälleen aika kurkistaa viiden kuvin voimin, mitä viime kuukaudessa tapahtui :) Elokuu vaihtui syyskuuksi oikein lämpimissä merkeissä. Olinkin tuona viikonloppuna sopivasti reissussa Satakunnassa, ja sunnuntaina nautin alkaneesta syksystä pitkän kävelylenkin voimin. Poimin myös mukaani omenoita, en kuitenkaan ollut omenavarkaissa vaan ihan luvallisella sadonkorjuulla. Omenoiden säilöminen onkin muuten aikamoinen juttu, keitin ihan maanisena sosetta, ihan urakalla, mutta niin vain kaikki omenat päätyivät pakkaseen!
Syyskuun alussa hyödynsin myös arkivapaani sekä ystäväni kesäloman, ja lähdin käymään pikavisiitillä Kotkassa. Kotka on muuten ihan superkaunis kaupunki, ja matkailumielessä ehdottomasti nosteessa! Kotkan puistot ovat mielettömän kauniita, voin väittää niiden olevan Suomen kauneimmat puistot. Mutta Kotkassa on myös synkkä, rosoisempi puoli, hylättyine rakennuksineen. Kävimme katsomassa yhden tällaisen paikan, ennen kuin on liian myöhäistä. Sisälle ei enää päässyt, enkä olisi uskaltanut mennäkään.
Syyskuussa reissaamisen ohella vietin mieheni kanssa treffi-iltoja. Yhteisen ajan löytyminen on tänä syksynä ollut haastavaa, mutta lauantai-iltaiset hetket ovatkin olleet kultaakin kalliimmat! Löysimme Tuusulasta aivan ihanan ravintolan, Ravintola Kerhon, joka on vanhan varuskunnan entisen upseerikerhon tiloissa. Tai mieheni on täällä käynyt aiemminkin, itselleni visiitti oli ensimmäinen, mutta ei todellakaan viimeinen! Meidän piti alunperin mennä tänne pyörillä, mutta nihkeä tihkusade esti aikeemme - joskin nyt lokakuussa toteutimme pyöräilyretken!
Syyskuussa koitin nauttia pienistä arjen iloista, vaikka olenkin välillä vähän pessimistinenkin, niin minut saa hyvälle tuulelle pienistä asioista. Kuten tällaiset ympäristöstä löytyvät, yllättävät asiat. Rakastan sanakikkailuja ja Malmi Vice sai minut itsekseni naureskelemaan - jopa niin, että minun oli pakko napata tarrasta kuva!
Syyskuussa olikin ihana kaivaa lämpimämmät vaatteet esille, ja tulinkin ostaneeksi paikalliselta Tokmannilta Ivana Helsingin kanssa yhteistyössä tehdyn neuleen! En ole kokenut kuparia omaksi värikseni, mutta tämä neule muutti mielipiteeni. Kupari itseasiassa luo kivan kontrastin viileän sävyisiin hiuksiin, jos hiukseni olisivat ne oman väriset eli enemmän punertavat, kokisin kuparin liian saman sävyiseksi. Olenkin sitä koulukuntaa jonka mielestä sävyjen lämpöasteet on tehty rikottaviksi, ja niitä voi yhdistellä ihan sen mukaan miten itse kokee itseään miellyttäväksi.
Millaiset olisivat sinut viisi kuvaa syyskuulta?
Hienoja kuvia ja tunnelmallisia kontrasteja keskenään. Tuo omppukuva on todella upea ja valoisa<3 Ja sinä aina niin nättinä<3
VastaaPoistaNäihin kuviin tulikin kontrasteja kerrakseen :D Omppukuva on mun suosikki, siinä on ihanat värit :)
PoistaTuo neule sopii sun sävyihin todella hyvin ♥ Hyvä kysymys, millainen mun syyskuu oli, vähän ehkä tylsä mutta saimpahan selkävaivaisena nauttia kaikista vaihtuvista luonnon sävyistä:)
VastaaPoistaKiitos, tykkään siitä tosi paljon! Nyt se vaan jäi viime Satakunta visiitillä sinne :P Kiva jos luonnon sävyt ovat tuoneet jotain piristystä, tsemppiä selän kanssa <3
PoistaItselläni olisi kuva teatterilta, vohveleista, töistä, syksyn lehdistä ja ehkä jostain herkkuruoasta.
VastaaPoistaIhania nämä sinun kuvat ja näytät niin nätiltä <3
Oo, sun kuvat kuulostaa ihanilta! :)
Poista