Pages



1.2.2013

Luku 304.

12.213 13.213

Kylä se vain on niin, että tämä itse tehty kukkamekko on ehdoton lempimekkoni! Ja samalla sellainen turvavaate, jos jonain päivänä pää hakkaa vaatevalinnan suhteen tyhjää, voi kukkamekkoon aina luottaa. Se ei petä koskaan, paitsi silloin jos on joutunut pyykkikorin syövereihin.

En oikein osaa sanoa, miksi kukkamekosta on muodostunut suosikkini. Ihan yhtä hyvin tämän tilalla voisi olla simppeli musta mekko. Miksi juuri kukkamekko on se, jonka valitsen jos minulle tulee kiire vaatevalinnan suhteen?

Taisin äsken vähän huijata, sillä itseasiassa olen päässyt jyvälle kukkamekkoni suosiosta. Se on sen väri, kuosi ja niiden luoma fiilis. Mekko on kukkamekko, joka ei kuitenkaan ole liian alleviivaavasti kukkamekko, kauempaa katsottuna se näyttää lähinnä pilkulliselta. Pienet kuviot pruukaavat sekoittua kauempaa katsottuna yhdeksi väripinnaksi, tämä ilmiö korostuu parhaiten kapeiden raitojen suhteen, mutta tapahtuu kaikkien pienten printtien kanssa. Tässä mekossa on muuten juuri minulle täydellinen väri, ilmeisesti huomaamattaan tulee käyttäneeksi eniten niitä vaatteita, jotka imartelevat kantajaansa parhaiten!

Tänään mekon pariksi päätyi kirppikseltä syksyllä löydetty kauluspaita. Olin alkuun sitä mieltä, että tein hutiostoksen, sillä paita sai aikaan aikanmoisen bodarilookin. Ja kyllä, bodarilook ei ole se, mitä pukeutumisella ja elämäntavoillani haen. Sattumalta eräänä päivänä kukkamekko sekä kauluspaita olivat toistensa välittömässä läheisyydessä ja hoksasin, kuinka kivasti ne toisiinsa sointuivat. Kukkamekon malli vaatisi tällä hetkellä kaventamista, jonka aina onnistun unohtamaan ja olenkin sen viime aikoina kursinut kasaan vyöllä. Siitä minulle juolahti mieleen, että kauluspaidan bodarilook voisi lieventyä, jos vyöttäisin myös sen. Ja ihan hauskastihan nuo näyttäisivät toimivan, kukkamekko sekä bodaripaita, molemmat vyön alle vangittuina. Tätä kyllä testaan myös jonkun toisen mekon kanssa!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti