Pages



27.10.2013

Luku 361.

WP_20131026_003 WP_20131026_012 WP_000690-2

Olen tänä syksynä löytänyt kellohameet. Ne vain sopivat sille kropalle, missä mieleni tällä hetkellä ja kilomäärällä asustaa. Tämä Henkkiksen lyhyt, niittivöinen kellohame on lempihameeni, se laskeutuu kauniisti, ei ole tunkkaisen pituinen ja käy mitä parhaiten kirppikseltä löytyneen vaalean puuvillaneulospaidan pariksi. Jalkaan tennarit, niin lopputulos ei ole liian söpöilevällä tavalla tyttö, vaikka pupukorvikset vähän sille linjalle uhkaavat viedä.

Kuvat on otettu Arkkitehtuurimuseon portaikossa sekä vessassa, eräänä sateisena, kolean kosteana ja tuulisena syyspäivänä. Voin muuten sanoa, että kosteus ja tuuli taikoivat hiuslaatuni pystysäkkärälle, voi kunpa lukeutuisin heihin, joiden hiukset kihartuvat sieville kiharoille moisten vaikutusten alaisuudessa vaan ei, tulin sitten taivaltaakseni läpi keskustan Late Lammasta muistuttaen. No, lopputulos olisi voinut olla mielenkiintoisempi ilman kosteussuojalla varusteltua, hiuksiin suihkutettua muotoiluainetta. Kuviin hiukset luonnollisesti siistitty.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti