Luku 225.

Viime aikojen kirjoitushiljaisuuden on selittänyt ilmiö nimeltään oma elämä. Sekä kirjaimellisesti lomakuumeeseen sairastuminen. Itse sairaus alkaa olla selätetty, mutta lomakuume, se vain kasvaa kasvamistaan, enää muutama päivä töitä ja sitten meitsi on kuukaudeksi niin vapaa kuin ihminen vaan olla ja voi! Ette muuten ikinä arvaa, missä meikäläinen seikkailee ensi viikolla..


Tästä kuvasta voivat nokkelimmat jo päätellä jotain..

..ei, en ole kuitenkaan lähdössä mihinkään salaperäisiin muotirientoihin..

 ..nyt kaikkien jo viimeistään pitäisi ymmärtää..


..nimittäin meikätyttö posseineen lähtee Pariisiin! Alan kohta olla jo niin sydän sykkyrällä, etten tiedä kuinka päin housuissani olisinkaan, mieli vain tekisi jo nousta lentokoneeseen ja karistaa kotimaan pölyt jaloista. Sinällään hassua, sillä vielä kuukausi sitten en edes suonut ajatustakaan tulevaa reissua kohtaan, en edes osannut sanoa työkaverilleni, missä päin Pariisia majoitumme. No, sen siitä saa kun muut varaavat lennot ja majoitukset, mutta se ei minua haittaa. Pääasia, että pääsemme perille ja että majoitus olisi inhimillinen. Sydän sykkyrällä olen myös siitä syystä, että parin vuoden takainen reisumme samaiseen kaupunkiin jätti ikuisen kaipuun kaupunkia kohden, Pariisi on kyllä niin minun kaupunkini jos mikään! Ajattelin pakata kannettavan mukaan, mutta en uskalla luvata kuinka ehdin tai maltan kirjoitella kuulumisia reissun päältä. Toivoisin, että saisin jotain kirjoitettua sillä ei se fiilis enää ole sama jälkikäteen kotosuomesta päin kirjoittaessa.

Tuleva reissu pitää sisällään cabareeta, raveissa totoamista, päiväretkeilyä toiseen kaupunkiin, toivon mukaan paljon crepsejä ja rentoa kaupungilla haahuilua. Shoppailut aion suosiolla jättää vähemmälle, tosin voisin ennustaa pienimuotoista apteekkiostosnirvanaa, käsitykseni mukaan esim. Avenen tuotteet ovat paikan päällä todella edullisempia, kuin täällä Suomessa. Cos, Topshop sekä American Apparel varmaan joutuvat myös katsauksen alle, mutta aion lähteä reissuun ilman mitään etukäteen mietittyjä ostoshaaveita, sillä monta kertaa jos sitä ulkomailta löydettyä unelmien asiaa ei vaan löydy, on aikaa tuhraantunut turhaan kaupoissa edestakaiseen maaniseen juoksenteluun. Eikä se ole kivaa, vähiten elämänkumppanilleni joka reissuissa on kiltisti suostunut piipahtamaan kanssani akkojen kaupoissa.

Niin, nyt tiedän, yövymme Montmartressa.