Pages



9.2.2018

Luku 839 - Mun elämä, milloin siitä tuli näin kiireinen?

2018-02-08_06-11-14


Tiedättekös, on hyvä tiedostaa omat rajansa. Mitä tulee ajankäyttämiseen. Tiesin, että muutto uuteen, ihan omaan kotiin toisi rutiineihini muutoksia. Työmatkoihin kuluu enemmän aikaa ja kotonakin askareita riittää. Ja onhan se aivan eri juttu huusholleerata sitä omaa kotia, kuin vuokra-asuntoa! Muuttaminen vaatii myös kodinjärjestelyyn liittyviä asioita, kun tavarat hakevat paikkaansa sekä hankittavaksi tulee niin miljoona uutta asiaa. Ja kun kaikkea ei voi ihan heti hankkia! Yritänkin hokea, että kaikki ei tarvitse olla heti valmista ja on hyvä kuulostella kodin tarpeita. Esimerkiksi jos olisin ennen muuttoa hankkinut vaatekaapin sisusteet, olisin voinut tehdä vääriä valintoja. Kun yli kuukauden sinnittelin vaatekaaoksen äärellä, se ajatus minun tarpeisiini toimivasta vaatekaapista alkoi hahmottua ja tällä viikolla kävin hakemassa vaatekaapin sisukset sekä samana iltana vielä nikkaroin ne paikalleen ( se tosin ei mennyt kuin Strömsössä, ja tulin kohdanneeksi ensimmäisen IKEA-kalusteen, jonka onnistuin osittain rikkomaan kasaushetkellä! Onneksi tämä ei kuitenkaan haittaa huonekalun funktiota, vaan on enemmän sellainen ärsyttävä, piilossa oleva kosmeettinen virhe jota ei tiedä kukaan muu kuin minä. Ja mieheni. Ja nyt te.)

  2018-02-08_06-12-22

Olen joutunut miettimään ajanhallintaani, ja tämä tosiaankin valitettavasti näkyy blogipostausten harventumisena, tiputin suosiolla yhden postauksen viikkotahdista pois ja luultavasti tulen jatkamaan tällä kahden postauksen linjalla. Kosmetiikkapostauksia kun ei tuosta noin vaan kirjoiteta, vaan ne vaativat oikeasti aikaa sekä paneutumista. Mutta vaativat nämä kevyemmätkin postaukset oman aikansa! Otat kuvat, käsittelet ne ja siirrät pilvipalveluun, kirjoitat tekstin ja oikoluet sen useampaan kertaan. Monta kertaa tuntuu, että jotkut kuvittelevat blogipostausten syntyvät tuosta noin vaan mutta kyllä näihin saa useamman tunnin uppoamaan.

Eikä pidä käsittää väärin, minusta on ihanaa blogata! Mutta, olen joutunut priorisoimaan ajankäyttöäni. Kotihommien lisäksi nimittäin olen lämmitellyt suhdettani liikuntaan. Vihdoin ja viimein kun tännekin saatiin ihanat luonnonladut, kaivoin sukset naftaliinista ja olen käynyt hiihtämässä. Ja niinä päivinä kun en ole hiihtänyt, olen käynyt kävelemässä. Yritän myös arkena suosia hyötyliikuntaa. Liikunnasta saa energiaa, ja jo ihan muutaman hiihtokerran jälkeen huomasin jopa ryhdinkin kohentuneen! Alan olla siinä iässä että viimeistään nyt täytyy liikunnasta tulla osa sujuvaa arkea.

2018-02-08_06-13-10 2018-02-08_06-13-46

Liikunta ei teoriassa ole asia, josta sinällään nautin. Tavallaan joo, mutta onhan se ankeaa kun paikkoja kolottaa ja hengitys on raskasta, lihakset alkavat tuntua voimattomilta. Mutta samalla tiedän sen tekevän hyvää keholle ja ennen kaikkea mielelle! Hiihtäessä on ihanaa haastaa itsensä laskemallakin se mäki, jonka kanssa aiemmin piti jopa ottaa sukset pois jalasta ja kulkea ladun viertä mäki alas. Ja nauttia henkeä salpaavan upeista maisemista, olen aivan ihastuttavan lähimetsän lumoissa! Sekä ilahtua siitä, että kerta kerralta kierrosaika kovenee. Ehkä kevään koittaessa kaivan juoksukengät esille ja jatkan lenkin kiertämistä juoksien?

Onko sinulla ajankäytön suhteen kompromisseja?

22 kommenttia :

  1. Tällä hetkellä olen siitä onnellisessa asemassa, että saan nauttia niin arjesta kuin viikonlopuistakin täysin omassa tahdissani - tosin se tahti on kyllä hidastunut melkoisen merkittävästi tämän alati kasvavan mahani takia :D Olenkin nyt yrittänyt vähän saada myös jemmaan postauksia naputeltua, koska veikkaanpa ettei minulla tuossa muutaman viikon kuluttua olekaan enää tässä määrin aikaa saati sitten energiaa blogin puolelle annettavaksi xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin ihana ajanjakso elämässäsi menossa ja voin vaan kuvitella, millainen muutos on lapsen syntymän jälkeen 😍

      Poista
  2. Mulla on tällä hetkellä se hyvä tilanne, ettei elämässä ole mitään ns. ylimääräisiä projekteja tai juttuja, joiden takia blogille ei olisi aikaa. Oikeastaan viimeksi opparia kirjoittaessa oli se tilanne, että blogille ei ollut aikaa kuin korkeintaan pari kertaa viikossa. Elämäntilanteet muuttuu ja blogi elää sitten sen mukaan :)

    Mua on aina ihmetyttänyt joidenkin ihmisten käsitys siitä, että bloggaaminen on jotenkin nopeaa ja "helppoa", kun tähän todellakin saa sitä aikaa kulumaan ihan hulluna! Eri juttu jos hutaisisi vaan tekstit ja nappaisi kuvat puolihuolimattomasti, mutta siinä vaiheessa kun bloggaaja oikeasti panostaa blogiinsa, sitä aikaa myös kuluu sen mukaan.

    Hyvää viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, ja kun sanoit elämäntilanteet muuttuu ja blogi elää sen mukaan, se on niin totta!

      Ja blogiin saa aikaa kulumaan, kyllä mulla yks postaus varmaan kaiken kaikkiaan vie 3-6 tuntia 😀 Kun ottaa mukaan kuvien ottamisen jne.

      Poista
  3. Ihania talvisia maisemia <3 Musta on ihan ok postata harvemmin ja säilyttää siten postausten laatu huolitelluna, ettei vaan hutaise jotain. Toisekseen en itse ainakaan jaksa oikein edes seurata päivittäin tai tosi usein päivittyviä blogeja, tai sitten luen useamman postauksen kerralla pari kertaa viikossa. Itsekin olen vähän harventanut postaustahtia ja huomannut, että sen myötä bloggaaminen on tuntunut kivalta kun siinä ei ole enää sitä itse itselleni asettamaa "pakko postata kolmesti viikossa"-aikataulua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää maisemat oli muuton myötä iloinen yllätys 😍

      Ja tuo on totta. Jos blogi päivittyy joka päivä, en helposti ehdi lukemaan kaikkia postauksia. Itsekin luen aina sen mukaan, milloin on aikaa ja saatan esim. jos luen työmatkalla, palata kommentoimaan kun oon läppärin äärellä kotona 😀

      Ja on hyvä osata olla armollinen itselleen, näin tekemisessä säilyy tietty palo ja intohimo 😊

      Poista
  4. Ymmärrän hyvin tuon bloggaustahdin hiljenemisen. Mulle on tullut paljon projekteja uuden vuoden myötä ja sitten kun vapaata on, harjoittelen raivopäisesti ukulelen soittamista. :D Pitäisi saada jostain lisää aikaa blogille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se on, kun päivästä vaan loppuu tunnit kesken 😀 Mutta on hyvä osata myös priorisoida, niin ei pala loppuun.

      Poista
  5. Liikunta tekee monesti juuri mielelle suurempaa hyvää kuin kropalle, vaikka liikunta tietysti pitää fysiikan kunnossa ja kropan terveenä. Koen, että liikunnan antama henkinen hyvä on nykyisin ehkä tärkempää kuin muut syyt.
    Onneksi teillä on jo muutto takana, vaikka säätämistä riittää pitkälle, yleensä todella pitkälle. Meillä on se ihanuus/kurjuus vielä edessä. Stressikäyrä on jo viritettynä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se on, jotenkin liikunnasta saa hyvää henkistä draivia! Ja se fysiikan säilyminen hyvänä on mukava sivubonus 😄

      Tsemppiä rutistukseen! Ja kyllä, säätää saa vaikka kuinka muuton jälkeen. Me odotetaan innolla kevättä, ja lämpimämpiä aikoja jolloin päästään sisustamaan ulkovarasto ja sen säilytystilat sopiviksi 😊

      Poista
  6. Voi kuule, täällä ollaan ja kiltisti odotellaan postauksia :) pari kertaa viikossa on oikein hyvä tahti <3 Ihania hiihtomaisemia sielläpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla! Aion nyt toistaiseksi pitää sen tahdin ja makustelen vähän näitä postauspäiviä 😊

      Täällä on yllättävän upeat hiihtomaisemat, se oli itselleni iloinen yllätys 😊

      Poista
  7. Ulkoliikunta piristää kyllä hyvin. Olen pyrkinyt lisäämään hyötyliikuntaa, liikkumalla työmatkat kävellen tai fillarilla :) -Fanny

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyötyliikunta on mullakin lisääntynyt, ja ulkoliikunta todellakin piristää sekä saa mielen hyvälle tuulelle 😊

      Poista
  8. Mulla on tänä lukuvuonna selvästi vähemmän ollut aikaa blogille, mutta olen todennut, että ei kukaan lukija pidä mun blogipostauksista lukua, joten en viitsi siitä stressata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä asenne! Mulla tietty se pahin luvun pitäjä olen minä itse, mutta opettelen olemaan itselleni armollisempi 😊

      Poista
  9. Olen tosi kauan kokenut huonoa omaatuntoa siitä, etten ehdi viettää aikaa oman blogini ja muiden blogien parissa. Nyt olen unohtanut blogit päiväksi ja tälleen illalla otan pari tuntia itselleni ja luen teidän muiden juttuja ja teen omat postaukseni. Olen lähes koko talven pyöräillyt töihin ja kotiin, joten keuhkot on aika tottuneet pakkasen tuiverrukseen :D
    Suksille minua ei taitaisi saada, mutta ihastelen aina ihmisiä, joita hiihtäminen kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tunne kun saa sitä omaa aikaa on ihana 😊 Hui, nostan hattua talvipyöräilylle, itse en uskaltaisi 😄 Joten ihastelut menevät nyt ristiin 😊

      Poista
  10. Hiihtäminen on uinnin lisäksi ainoa liikunta mistä voin sanoa koskaan pitäneeni. En ole varmaan hiihtänyt kohta 20 vuoteen, mutta nuorena oli siihen jopa sairas himo. En koskaan vetäny hiki päässä, inhoan nimittäin hikoilua. ;) Mutta viikonloppuisin hiihdin molempina päivinä 16km:n lenkin ja usein koulun jälkeen iltaisin hinkkasin meidän pellolle tekemälläni ladulla joskus parikin tuntia pimeässä otsalampun valossa, mummo usein huuteli, että nyt sisälle jo sieltä. :D

    Olen monesti miettinyt, että olisi kiva aloittaa uudestaan, mutta ei ole autoa ja meillä lähin latupaikka on kaupungin toisella puolella melkein 4km:n päässä, lähde nyt raahaamaan sinne suksia, maksaa ehkä päälle bussista jne. Luulen, että yritys kuolisi jo omaan mahdottomuuteensa. Kun taas nuorena ei muuta kuin ovesta ulos ja sukset jalkaan niin harrastaminen oli helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis hiihtämiseen tulee todellakin himo! Hauska kuulla, että sulla on vahva hiihtotausta. Näen niin sieluni silmin sinut hiihtämässä taskulampun valossa, mummosi huudellessa sisälle 😄

      Se muuten vaikuttaa, jos joutuu erikseen matkustamaan ladun äärelle. Mulla on nyt muutaman minuutin kävely ja pääsen ladulle. Se jos mikä, on luksusta! Mutta ymmärrän tosiaankin, suksien riivaaminen pidemmän matkan päähän ei ole kovin mukavaa.

      Poista
  11. Sydäntä ja omaa tahtia kuunnellen. Liikunta on hyvä asia ja sieltä usko vaan vahvistuu kunto ja kohta ei heikota, vaan tunnet olosi vahvaksi ja energiseksi. Toteaa pullamössö.

    Hiihdin nuorena paljon, meillä lähti Töölöstä älyttömän hyvät ladut Laakson alueelle ja oli kiva käydä kaakaolla hiihtelyn lomassa. Nykyisin en hiida.

    Ihanaa päivää Salka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se kunto kasvaa, itseasiassa yllättävän nopeasti 😊 Ihana kuulla että ihan Helsingin keskustassakin on noin upeat hiihtomahdollisuudet! Tai on ollut 😀

      Ihanaa ja aurinkoista tiistaita!

      Poista