In this Light

Kauneusblogi

Luku 954 - Bloggaamisen sietämätön keveys!

2019-04-25_12-15-51
Huh, miten kiireinen kevät minulla onkaan ollut! Tällainen epämääräinen postaustahti saattaa jatkua hyvinkin koko loppukevään ja alkukesän. Ei sillä, etteikö minulla olisi postattavaa, päinvastoin! Alan oppia armollisemmaksi ja kun jaksaminen alkaa käydä ylikierroksilla, on hyvä osata höllentää tahtia. Blogi on myös niin paljon muutakin kuin pelkkää näppiksen hakkaamista. Aina välillä me bloggaajat saamme kuulla, miten helppoa tämä on, ja miten helppo blogilla on ansaita. Minusta olisikin hyvä, että he jotka arvostelevat jonkun toisen työtä helpoksi kävisivät itse kokeilemassa, millaista se työ oikein on. Sama juttu koskee myös esim. kansanedustajien palkkojen ja lomien huutelua, sitä voi mennä itse kokeilemaan hoitaisiko homman paremmin :D Osa kansanedustajistahan tapaa eduskunnan lomien aikana kentällä väkeä, ja tuskinpahan kovin moni syleksii kattoon lomansa aikana. Miettikääpä tilannetta, jossa kansanedustajuus olisi työ, josta ei maksettaisi lainkaan palkkaa tai palkka olisi todella pieni, voin vannoa että silloin maan asiat menisivät pois tolaltaan. Työ on myös neljän vuoden määräaikainen pesti, eli jos teet sen työnantajiesi mielestä huonosti, saatat joutua työttömäksi. Ymmärrän hyvin, että tietty eläkekikkailu on nostanut raivoa enkä minäkään missään nimessä hyväksy järjestelemän väärinkäyttöä. Mutta välillä harmittelen, miten vihatuilta kansanedustajat tuntuvatkaan, ottaen kuitenkin huomioon tehtävän arvokkuuden, vastuullisuuden sekä haasteellisuuden. Mutta niin, jos arvostelet jonkun toisen työtä helpoksi, niin olisi hyvä että kävisit sitä itse kokeilemassa. Voi olla, että mielipiteesi tulisi muuttumaan sen jälkeen.

Mutta mihin minun aikani menee bloggaamisessa? Valokuvaaminen, se on asia missä olen nyt yrittänyt tehostaa tahtia ja järkevöittää ajan käyttöä. Mutta rekvisiitan miettiminen ja kuvakulmien keksiminen vie aikaa, samoin kuvien siirtäminen koneelle ja niiden jatkokäsittely pilvipalveluun siirtämisestä aina blogipostaukseen liittämiseen. Enää en ota niin monta kuvaa kuin aiemmin, se on asia mistä alan olla aidosti ylpeä :D Mutta yhä edelleen kameran kuvattujen kuvien lukumäärä on hurja, verrattuna moneen muuhun kameran käyttäjään.

2019-04-25_12-16-30

Blogi vaatii myös organisointia, mietin mielessäni mistä aiheesta minäkin viikkona kirjoittaisin ja yritän olla ajankohtainen. Tämä on sitten se, mikä kärsii eniten silloin kun muu elämä on kiireistä, en yksinkertaisesti saa ajateltua postauslukujärjestystä järkeväksi. Myös tuotteiden hankkiminen vie aikaa, sekä niistä tiedon etsiminen.

Nyt mietin kuumeisesti, mitä talvisesonkiin liittyviä aiheita jäi naftaliiniin, no tulee se seuraava talvikin taas jossain vaiheessa. Ja Madaran alepäivistä en ehtinyt vinkata, vaikka sekin oli vähän mielessä. Kuukauden suosikit on välillä päässyt yllättämään, en ole ihan vielä osannut optimoida milloin se olisi optimaalisinta truutata ulos. Tämä liittyy lähinnä valokuvauksellisiin aikatauluihin, en kuitenkaan voi kuvata suosikkeja kuun alussa vaan enemmän loppupuolella, ja joskus kuun loput voivat olla kiireisiä. Onneksi nyt alkavat illatkin olla valoisia, vaikka omasta mielestäni paras valo tuotekuvaukseen onkin keskipäivän valo!

Pyörittelen monta kertaa postauksen käsikirjoitusta mielessäni hyvissä ajoin ennen postaamista, tai toisinsanoen analysoin tuotteita ja mietin, mitä niistä kirjoittaisin. Toisaalta kun tartun näppikseen, saatan hyvinkin saada itse tekstin valmiiksi jo tunnissa tai kahdessa! En sitten tiedä, olenko oikeasti oppinut tehokkaammaksi, ja se on kuulkaa tällaiselle elämäntapahaahuilijalle kova sana! Työelämä on opettanut tiettyyn tehokkuuteen ja luultavasti se heijastuu myös tännekin tontille.

Tietysti voisin kokeilla postaamista niinkin, että julkaisisin juttuja silloin kun minulla on kunnolla aikaa ja resursseja kirjoittaa enkä niin, kuten tähän mennessä olen koittanut tehdä eli postata kaksi kertaa viikossa. Jossain vaiheessa olenkin niin tehnyt, kirjoittanut hyvin vahvasti fiilispohjalta. Mutta toisaalta, kun on tiedossa selvä tavoite on siinä pysyminen helpompaa :D Ilman tavoitetta postaustahti saattaisi helposti olla kerran kuukaudessa, minusta harrastaminen on helpompaa ja kivempaa kun on jonkinlainen aikataulu jota noudattaa.

Mutta aina on hyvä jättää tilaa tietylle spontaaniudelle ja kuunnella sydäntään. Olin nimittäin ensiksi aloittamassa postausta Lumenen puhdistusbalmista, mutta jostain syystä näppis päättikin tänään suoltaa tällaisia sanoja. Olin nimittäin sen postauksen alkuun laittamassa muutaman sanasen metabloggaamisesta, mutta muutama sana lähti vyörymään ja päätinkin tehdä tästä oman postauksen. Joskus onkin hyvä vähän kuin puhdistaa ilmaa ihan jollain täysin satunnaisella höpötyksellä!

Jos bloggaat, onko sinulla ollut ajankäytön suhteen haasteita?

12 Kommentit

  1. On :D Nyt varsinkin kun neidin kanssa "oma aika" on hyvin rajallista niin jos ei kirjoitusinspis silloin iske tai on muuta tehtävää niin melkoisen dilemman edessä ollaan. Olen saanut jollain tapaa pidettyä tahtia yllä kun olen nyt viikoittain alkanut nostamaan vanhoja postauksia esille ja lisäksi yhtenä päivänä nostan aina yhden ihanan kanssabloggaajan esille blogissani - toki näistä molemmat vaativat myös aikaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. tuotepostauksen tekeminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä nostan sulle hattua, kun oot saanut hyvin yhdistettyä perhe-elämän ja bloggaamisen :) Mietinkin, että jos olen joskus äiti ( toivon mukaan <3 ), miten blogin tulee käymään. Varmaan silloin siirryn suosiolla "bloggaan kun ehdin" -tyyliseen rytmiin, enkä ota paineita. Tietysti jos mahdollisella lapsella olisikin hyvät päiväunilahjat, niin tilanne voisi olla toinen :) Ja se on totta, vaikka postaus olisikin aiheelta kevyempi, niin menee siihenkin aikaa.

      Poista
  2. No tässäpä oli teksti, jonka voin itsekin allekirjoittaa ihan täysin. Bloggaaminen tuntuu aina toisinaan todella raskaalta ja paljon aikaa vaativalta. Kuinka monet kerrat olenkaan haaveillut, että voi kun valmiit kuvat tupsahtaisivat tyhjästä. Ja kuinka toivoisi, että pään sisäiset ajatukset siirtyisivät automaattisesti valmiiksi tekstiksi näytölle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaamme samat fiilikset, välillä mietin onko tässä mitään järkeä mutta jos lopettaisin, ei mulla oikein olisi muuta harrastusta kuin satunnainen liikunta :D Ja tykkään kuitenkin ilmaista itseäni kirjallisesti, se on ollut jo lapsesta asti mun juttu! Mutta pitkän työpäivän jälkeen välillä mietityttää avata läppäri ja alkaa naputella postausta.

      Poista
  3. Puhut täyttä asiaa! Intiaaneilta on peräisin vanha, mutta vieläkin täysin kutinsa pitävä sanonta: "älä tuomitse naapuriasi ennen kuin olet kulkenut mailin hänen mokkasiineissaan". Passaa tulla kokeilemaan bloggaajan tai kansanedustajan hommia, niin silloin on jotain kaikupohjaa "tuomiolle" miten "helppoja" hommia ne ovat!
    Mulla ei ehkä ole rima kauhean korkealla esim. kuvien suhteen, koska en muutenkaan hallitse visuaalisia juttuja kovin hyvin, joten en laita itselleni paineita sen suhteen. Ovat mitä ovat, kelpaavat mulle;) Blogin pitäminen on aikaa vievää hommaa kaikin puolin, ja välillä iskee turhautuminen, mutta hauskin ja sisältörikkain harrastus ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intiaanit ovatkin olleet viisaita, varmasti monella olisi heiltä paljon opittavaa :) Ja olen samaa mieltä, bloggaaminen on sisältörikasta ja hauskaa, tykkään ilmaista itseäni sanallisesti, joten en ole pillejä laittamassa pussiin, vaikka aika onkin ollut viime aikoina kortilla :) Ja liian vakavasti ei kannata itseään ottaa, eikä laittaa liian korkeita rimoja. Tän on kuitenkin tarkoitus olla mukavaa ja itseä miellyttävää puuhaa :)

      Poista
  4. On ollut, oli jopa silloin, kun tein pelkästään harrastuksena, mutta postaustahti oli sen hurjat 5-7 postausta/vko. Nyt kun on kodin ulkopuolinen työ ja blogi, postaustahti se 3 postausta viikossa, niin silti joutuu suunnittelemaan kaikki todella tarkkaan. Koitan ottaa viikon kuvat aina kerralla, jos mahdollista. Kirjoittajana olen sellainen, etten osaa kamalasti kirjoitella jemmaan. Varaankin siihen sitten yleensä 1-2 pvä, kun en ole kodin ulkopuolella työssä, mut koitan pitää viikossa edes yhden päivän, etten tee blogia enkä toista työtäni. Joskus jatkan työpäivääni kotona blogin parissa. Varsinkin kaupallisissa postauksissa on deadline, eikä niitä oikein siirrellä, silloin teen usein jopa pitkää päivää. Joten ei todellakaan ole helppoa, ei edes näin kun edelleen kirjoittelen puoliksi harrastuksena. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en oikein osaa kirjoittaa jemmaan, tai jos oikein rehellisiä ollaan, en edes ehdi :D Jos mulla on täysin vapaapäivä, saa max. 2 postausta aikaan. Enkä osaa kirjoittaa niin, että kirjoittaisin vähän kerrallaan. Kyllä se vaatii kertarykäisyn, tai sitten maksimissaan parin päivän viilauksen. Mäkin monta kertaa vielä duunipäivän jälkeen kirjoitan blogia, mutta vain yhtenä päivänä viikossa. Mulla menee työmatkoihinkin jo niin aikaa, että liian tiheä postaustahti saisi mut kyllä uupumaan, kun joka päivä ei ole kapasiteettia kirjoittaa. Ja monesti vapaapäivänä otan kuvia ja sitten kirjoittelen illemmalla. Ja niihin vapaapäiviin kuuluu myös muutakin aktiviteettia :D Mutta on tavallaan lohdullista kuulla, että muutkin painivat samojen haasteiden kanssa, vaikka itse teenkin tätä täysin harrastuksena :)

      Poista
  5. Todellakin on ollut ajan kanssa ongelmia. Omien postausten teko viikon aikana vie pari tuntia, mutta käytän myös toisten blogien lukemiseen ja kommentoimiseen pari tuntia päivässä aikaa! Kuviin olen itsekin yrittänyt panostaa ja siihen, että tekstiä ei olisi niin paljon, koska minulla on tapana välillä rönsyillä asiasta toiseen :) Hyvä postauksen aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä nostan sulle kyllä hattua, kun oletn niin ahkera lukija ja kommentoija <3 Tulen aina niin iloiselle tuulelle, kun huomaan sulta kommentin. Itselläni on ollut sen verran kiirettä, että muiden blogien lukeminen on jäänyt vähän rästiin, mutta otankin sitten lukumaratooneja :)

      Poista
  6. Hep, täältä nousee käsi! Mulla oli aluksi tosi huono omatunto siitä, etten pystynyt pitämään kiinni mistään järkevästä postaustahdista, mutta nyttemmin en enää tunne siitä niin suurta morkkista. Blogi on kuitenkin harrastus, jonka pitää olla kivaa ja perustua vapaaehtoisuuteen. Ainoa, jota epäsäännöllisyys luultavasti vaivaa olen minä itse. Enhän mäkään kyttää muiden julkaisutahtia vaan luen ilolla jokaisen ilmestyvän postauksen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, itsehän ne tavoitteet ja päämäärät itselleen asettaa :D En mäkään kyllä ehdi miettiä, miten muilla julkaisutahti menee ja sitten kun on hyvä hetki, luen minäkin ilolla muiden juttuja :)

      Poista

Lähetä kommentti

Follow